Rytmitalous?

Tällä kertaa vuorossa rytmitaloutta ja vastuullisuutta.

Osallistuin maaliskuun puolella Asiakkuusmarkkinointiliiton Kuluttaja muuttuu sittenkin – Uusinta tietoa kuluttajakäyttäytymisestä -seminaariin. Siellä puhuivat muun muassa Folkin Jaana Haapala sekä tulevaisuudentutkija ja yritysvalmentaja Ilkka Halava.

Halava puhui rytmitaloudesta, jota tutkii tällä hetkellä. Rytmitaloudessa painopiste siirtyy lineaarisesta purskeiseen, asioita tehdään eriaikaisesti ja erilaiset rytmit tunnustetaan. Rytmitaloudessa on sekä hidasta liikehdintää slow life-henkeen että overloadia. Olennaisinta on kuitenkin se, että ihminen, jota Halava kutsui esityksessään valitsijakuluttajaksi valitsee itselleen sopivan rytmin, hidas ja nopea vuorottelevat. Rytmitalouden yksi pääpiirteistä on myös se, että identiteetin kivijalka on jossain muualla kuin työssä.

Erittäin mielenkiintoista. Itse eläisin mielelläni jo täysipainoisesti rytmitaloudessa, mutta valitettavasti se ei ole vallitsevaa, vielä. Freelancerina työajat voi helposti naksauttaa itselleen sopiviksi, mutta yritäppä samaa lähes virastoajoilla edelleen toimivassa yritysmaailmassa. Voisi pomolla mennä kahvit väärään kurkkuun, kun ilmoittaisit klo 14 lähteväsi kotiin päiväunille latamaan akkuja ja jatkavasi töitä jälleen viiden maissa. Viis siitä, että tosiasiassa olisit näin paljon tehokkaampi kuin istuessasi klo 14-17 silmät ristissä tietokoneen äärellä yrittäen saada jotain aikaan. On varmasti ihmisiä, joille klo 8-16 on paras aika työskennellä, mutta sitten on meitä, jotka saavat eniten aikaan, kun ilta pimenee.

Törmäsin Lilyssä juttuun Aikaisin baariin, jossa kirjoittaja kertoo Korjaamon aloittavan nykyisin musiikkikeikat tuntia aikaisemmin kuin ennen. Tämä on selvä signaali rytmitaloudesta.

Halava on kirjoittanut yhdessä akatemiaprofessori Mika Pantzarin kanssa työelämän muutoksesta EVA-raportin “Kuluttajakansalaiset tulevat! – Miksi työn johtaminen muuttuu?”. Tutustu siihen tästä.

Haapala, jonka ajatuksia olen jakanut teille aiemminkin vastuullisuutta käsittelevissä postauksissani puhui vastuullisuuden nykytilasta. Haapalan mukaan vasuullisuus määritellään edelleen liian kapeasti. Haapala itse määrittelee vastuullisuuden paremman huomisen tekemisenä. Avainasioita paremman huomisen tekemisessä ovat avoimuus ja yhdessä tekeminen. Yritysten pitäisi nähdä asiakkaat kollegoina. Suosittelun voima tulee muuttamaan tapaa, jolla brändejä rakennetaan. Brändeistä tulee vastuullisuuden rakennusalustoja. Nousussa on kuluttajan voimaannuttamisen idea.  Vastuullisuus on toivon asia, josta ei tulisi puhua kankeasti virkamieskielellä. Vastuullisuus tulisi tuoda esiin kiinnostavalla ja luovalla tavalla kutsuen asiakkaat mukaan.

Lue myös postaukseni Brändit kuin ihmiset, jossa kerroin vuorovaikutuksen tärkeydestä yrityksen ja asiakkaan välillä sekä muutoksesta, joka vuorovaikutuksen tyylissä on meneillään. Norsunluutornista huutelun ja monologien aikakausi on ohi. Avainsanoja nyt ovat dialogi, nopea reagointi, joustavuus, muuntautumiskyky, ja läpinäkyvyys, inhimillisyyttä unohtamatta.

Olen inspiroitunut sekä rytmitaloudesta että ajatuksesta, että brändit toimivat vastuullisen saralla enenivissä määrin tulevaisuudessa rakennusalustoina paremman huomisen luomisessa. Toivottavasti sinäkin olet.

Katso tästä video, minkälaista asiakkaan ja yrityksen vuorovaikutus voi pahimmillaan olla ja minkälaista se valitettavasti usein on.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s