4 paradigmaa, jotka muokkaavat tulevaisuutta

Osallistuin huhtikuun alussa tulevaisuutta luotaavan Radicals Futures –verkoston varsin mielenkiintoiseen seminaariin, jossa kansainvälisenä vieraana puhui futurologi Johan Peter Paludan. Paludan johtaa Kööpenhaminassa sijaitsevaa tulevaisuudentutkimuksen Instituuttia, The Copenhagen Institute for Futures Studies (CIFS). Paludan puhui aiheesta tulevaisuutta muovaavat paradigmat ja niiden vaikutukset yritysten toimintaan. Hän esitteli neljä logiikkaa, joiden mukaan toimimme tulevaisuudessa. Jokainen logiikoista toteutuu jo tällä hetkellä. Ne toteutuvat limittäin ja eri tavoin eri kulttuureissa ja eri yksilöiden kesken. Hän ei ottanut kantaa, missä suhteessa mikäkin logiikka toteutuu.

Neljä logiikkaa

Tulevaisuuden neljä logiikkaa ovat Paludanin mukaan Industrial society logic, Dream society logic, Knowledge society logic ja Creative man and Anarconomy logic.

Industrial society -logiikassa kyse on teollistumisen jatkumisesta ja ajatuksen leviämisestä myös palveluihin. Massatuotanto, automaatio ja ulkoistaminen ovat keskeisiä.

Dream society -logiikassa tunne ohjaa. Kulutus on ylenpalttista, ja kuluttamisella haetaan elämyksiä. Kulutuksessa painottuvat kokemus, estetiikka, identiteetti, impulssi ja tunteet. Käytännöllisyys ja ratio eivät kiinnosta. Merkityksellisyys, joka on itsessään suuri trendi, korostuu Dream society -logiikassa.

Creative man and Anarconomy -logiikassa luovuus ja  teknologia mahdollistavat itse tekemisen kenelle tahansa. Vuorovaikutus korostuu.

anarchism + economy = Anarconomy. Anarconomyssa kuluttajat ottavat vallan. Avainasioita ovat avoimuus, ilmaisuus, jakaminen ja verkostoituminen.

Knowledge society  -logiikassa todellinen asiantuntijuus kohoaa arvoon arvaamattomaan. Kun anarconomyssa kuka tahansa voi tehdä lähestulkoon mitä tahansa, knowledge society -logiikassa korostuu koulutus ja syvä asiantuntemus.

Creative man and Anarconomy Logic

Näistä neljästä logiikasta Creative man ja Anarconomy olivat allekirjoittaneelle jokseenkin uusia käsitteitä, syvennytäämpä siis hieman niihin. Asiat, jotka ajavat tätä logiikkaa ovat ajassamme olevia ilmiöitä, muun muassa internetin kautta helpottunut verkostoituminen ja asioiden jakaminen. Paludan on kuitenkin onnistunut löytämään syy- ja seuraussuhteita ja kuvailee inspiroivalla tavalla, miten Creative man luo Anarconomya.

Luovuus ja innovointi ovat keskeisiä Creative man-logiikassa, joka suomennettakoon nyt luovan ihmisen logiikkana. Luovuudesta on kirjoitettu viime vuosina paljon. Ihmiset eivät sinänsä ole luultavastikkaan entistä luovempia. Kyse on enemmän siitä, että ihmiset eivät niinkään enää työskentele perustuotannossa, vaan tehtävissä, joissa luovuus korostuu. Teknologia mahdollistaa myös asioiden levittämisen aiempaa helpommin. Puhumattakaan siitä, että teknologia tarjoaa alustoja, joiden päälle rakentaa.

Luova ihminen haluaa sekä työssään että kulutuksessaan uusia, innovatiivisia ja luovia ratkaisuja. Massatuotannon sijaan haetaan räätälöityjä tuotteita ja palveluita. Luova ihminen on aktiivisesti mukana luomassa tuotteita ja palveluita itselleen sopiviksi. Niin kutsutut megabrändit eivät kiinnosta. Luova ihminen kokee, että voi vaikuttaa, ja hän myös haluaa vaikuttaa. Ideat ovat valuuttaa. DIY (Do It Yourself) on saanut seurakseen CIY:n = Create It Yourself. Teknologia on antanut uusia mahdollisuuksia innovoinnille ja luovuudelle.

Maslown tarvehierarkia on kääntynyt päälaelleen ja itsensä toteuttaminen on tärkeintä.

Anarconomyssa luova ihminen on aktiivinen tekijä, joka ei luovuta, kun itselle sopivaa vaihtoehtoa ei löydy. Hän nousee kapinaan. Hän pistää toimeksi ja tarvittaessa luo tarpeitaan vastaavia tuotteita ja palveluita. Tulevaisuuden 3D-tulostimilla saa luotua hetkessä itselleen jos minkälaisia tuotteita. Paludan esitteli muun muassa Espresso kirjakoneen, joka tulostaa minuuteissa halutun kirjan liki äärettömältä kovalevyltään. Kirjakone pitää sisällään vähintään Amazonin verran kirjoja.

Avoin lähdekoodi ja verkostot ovat tärkeitä.Tekijänoikeuksia tärkeämpiä ovat ainutlaatuisten ratkaisujen ja kokemusten luominen. Logiikassa vallitsee © reversed -ajattelu, jossa nimenomaan toivotaan että ihmiset osallistuvat ja kehittävät asioita edelleen.

Ilmaisuus, avoimuus sekä vapaahehtoisvoimin tekeminen  ovat keskeisiä anarconomyssa. Merkityksellisyyden trendi nousee jälleen. Ihmiset haluavat olla mukana muuttamassa asioita, jotka ovat heille tärkeitä.

Hyvä esimerkki anarconomysta on 21.5. ympäri Suomea toteutettava Ravintolapäivä. Ravintolapäivänä kuka tahansa voi perustaa ravintolan, kahvilan tai baarin, piraattiluvin, rakkaudesta ruokakulttuuriin. Löyhästi organisoituneen ryhmän perustajien mukaan Ravintolapäivä on yhden päivän karnevaali ruokakulttuurin puolesta. Hanke protestoi ravintola-alan tiukoiksi koettuja lakipykäliä vastaan.

Anarconomyyn on herätty kautta rantain. The Future Laboratory järjesti viime torstaina 28.4. Tukholmassa”The Transformation Economy” – seminaarin, jossa yhtenä osa-alueena oli Anarconomy.

On tärkeää ymmärtää, että nämä kaikki neljä logiikkaa ovat olemassa ja vaikuttavat toimintaympäristöömme. Arvon luominen, markkinointi, motivointi ja innovointi tapahtuvat eri menetelmin kussakin logiikassa. Esimerkiksi markkinoinnissa Industrial society -logiikassa vaikutetaan datalla, Dream society-logiikassa tunteet ovat keskeisiä, Creative Man ja Anarconomy -logiikassa toimii valmiiden ratkaisujen tarjoamisen sijaan mukaan kutsuminen ja työkalujen antaminen, joka mahdollistaa itse tekemisen, kun taas Knowledge society -logiikassa parhaiten toimii informoiminen.

Voit lukea lisää Anarconomysta täältä.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s