Kulttuurin ja arvojen moninaistuminen

Kulttuurin ja arvojen moninaistuminen

945242_15692282

Osallistuin eilen Maahanmuuttajanuoret Suomessa 2009 –tutkimuksen julkistamistilaisuuteen. Tutkimuksen olivat tehneet yhteistyössä 15/30 Research, Taloudellinen tiedotustoimisto ja SEK PRO.

Vuoteen 2030 mennessä Suomessa on arvioiden mukaan noin 300 000 henkeä vähemmän kuin nyt ja eläkeläisiä yhteensä 1,7 miljoonaa. Lukujen valossa suomalainen työelämä tarvitsee 10 000 – 20 000 maahanmuuttajaa vuodessa tasapainottamaan väestörakennetta. Maahanmuuttajien määrän odotetaankin kasvavan tulevaisuudessa. Tutkimuksessa selvitettiin maahanmuuttajataustaisten nuorten arvoja ja asenteita.

Yksi tutkimuksen päälöydöksistä oli maahanmuuttajanuorten kokema matala kynnys Suomesta pois muuttamiselle.  Osa tutkimukseen osallistuneista kokee Suomen ennakkoluuloisena ja rasistisena. Somalitaustaiset kokevat lisäksi työelämän epätasa-arvoisena. Haasteeksi muodostuukin maahanmuuttajataustaisten nuorten sitouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tilaisuudessa lyhyesti puhunut kansanedustaja Outi Mäkelä sanoi maahanmuuttajapolitiikan olevan tärkeä asia myös seuraavalla hallituskaudella.

Maahanmuuttajataustaisten alati kasvava määrä tuo uudenlaisia haasteita monelle rintamalle. Se vaatii yrityksiltä uudenlaista johtamista ja viestintää, pohti tutkimusta toteuttamassa olleen SEK PRO:n toimitusjohtaja Olli Kivelä.

Opetusministeriön mukaan (Opetusministeriön politiikka-analyyseja 2009:3) maahanmuuttajien määrä on kasvanut nopeasti. Ulkomaalaisten määrä on viisinkertaistunut ja vieraskielisten määrä kahdeksankertaistunut vuodesta 1990. Ulkomaalaisia oli vuoden 2008 lopussa yli 143 000 ja vieraskielisiä noin 190 500.

Yksi  suurimmista megatrendeistä on tällä hetkellä kulttuurin ja arvojen moninaistuminen: monokulttuurista siirrytään monikulttuuriin, kertoo tulevaisuudentutkija Mika Mannermaan kirjassaan Jokuveli –Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa.  Maahanmuuttajien kasvava määrä lisää painetta muutokselle. Maahanmuuttajien määrän konkreettinen kasvu ei ole kuitenkaan ainoa asia, mikä kannustaa kulttuuriosaamiseen ja avarakatseisuuteen. Asiaan vaikuttaa myös globaali vuorovaikutus. Internetin myötä maailma on kutistunut ja ihmiset ovat jatkuvasti tekemisissä erilaisten kulttuurien kanssa.

Kesäkuun alussa Gaudeamus julkaisi Liisa Uusitalon ja Maria Joutsenvirran toimittaman kirjan Kulttuuriosaaminen – Tietotalouden taitolaji. Teos tarkastele kulttuurin ja kulttuuriosaamisen kasvavaa merkitystä nykytaloudessa.

Myös vastuullisuuden saralla on ihan viime aikoina ollut puhetta kulttuurisen ulottuvuuden lisäämisestä perinteiseen kolmikantaan (taloudellinen, ympäristöllinen, sosiaalinen). Turun kauppakorkeakoulusta löytyy Pro gradu nimeltään Kulttuurivastuun maisemat – Yritysten yhteiskuntavastuun kulttuurisia ulottuvuuksia kartoittamassa.

Jos yhtälön osat ovat 1) tarvitsemme maahanmuuttajia selvitäksemme, 2) olemme penseitä 3) Suomessa on kylmä, 4) Suomi on kallis, niin mikä on lopputulos? Tarvitsisimmeko me kaikki ehkäpä oppitunnin kulttuuriosaamisesta?

Tutustu Habbo Hotellin kaltaiseen pelkästään muslimeille tarkoitettuun muxlim.comiin tästä. Muxlim.com aloitti toimintansa 2008. Sen perustajina ovat Suomessa asuvat Mohamed El-Fatary ja Pietari Päivinen. Mohamed El-Fatary oli reilu viikko sitten Arto Nybergin vieraana Ylellä ja kertoi, että Muxlimista ollaan maailmalla hyvin kiinnostuneita. Hän on käynyt esittelemässä yhteisöä muun muassa Valkoisessa talossa.

Advertisements