Elämyksellisyys

Elämysshoppailua ja hifistelyä



Verkkokauppa Crema:

“Kaffa Guatemala 250 g

Laadukas kahvi Guatemalasta. Keskitumma paahto tuo esiin kahvin hedelmäisen ja täyteläisen luonteen. Mehukas kahvi, jossa myös vivahde maitosuklaata.” (www.crema.fi)

Kuulostaa hyvältä, eikö?

Ensimmäinen blogipostini käsitteli ravintolatrendejä muutaman vuoden takaisen taantuman ikeessä. Silloin  ravintolakonsepteissa kesitityttiin ennen kaikkea raaka-aineisiin. Kikkailu jäi vähemmälle. Samainen ilmiö näyttää hiljalleen levinneen jokapäiväiseen elämäämme ja se on synnyttänyt liudan erikoismyymälöitä. Elintarvikkeista on tullut kiinnostavia. Niitä myydään näyttävissä myymälöissä mielenkiintoisin tarinoin. Aidon ja puhtaan ruoan vaade on osaltaan myös ajanut tätä trendiä eteenpäin, elämyksellisyyttä unohtamatta.

Kauppojen hyllyt pursuavat vaihtoehtoja. Muun muassa oliiviöljyjä, kahvia, teetä ja suolaa on saatavina kymmeniä, ellei satoja erilaisia. Tämä ei liene uutinen kenellekään. Kirjoitin elämyksellisyyden trendistä parisen vuotta sitten. Postiin pääset tästä.

Kiitos kuuluu jälleen kerran myös rakkaalle internetille ja tiedon helpolle saatavuudelle. Aiheeseen kuin aiheeseen pääsee helposti käsiksi ja kenestä tahansa voi tulla ’asiantuntija’. Tavallinen ei riitä ja tuotteesta halutaan paljon tietoa. Nopealla laskutoimituksella pelkästään kahviin erikoistuneita myymälöitä on Helsingin keskustan alueella 6. Mukaan voisi laskea myös Stockmannin, jonka kahvivalikoima on vaikuttava: saatavana muun muassa Jamaican Blue Mountainia. Entä teehen erikoistuneet myymälät Helsingissä, théhuone, The Ounce tai Demmers Teehause. Erikoismyymälöiden myyjiltä odotetaan luonnollisesti ammattitaitoa ja syvää tietämystä.

Kahvihifistely näyttäisi rantautuneen kunnolla Helsinkiin ja Moak saa kellot soimaan yhä useamman päässä. Kahvin alkuperästä halutaan tietoa ja se halutaan maistaa kupposessa kuumaa. Kahvinautintoa siivittävät houkuttelevat kuvaukset kahvipavuista. Kahvia nautitaan enenevissä määrin kuin viiniä. Saman olen huomannut myös oliiviöljyjen kohdalla. Kokeilehan joskus laadukasta oliiviöljyä vastapaistetun leivän seuralaisena. Voin taata, että se on hyvää. Oliiviöljyjä voit käydä hifistelemässä esimerkiksi Hakaniemen hallissa Roinisilla.

Tutustu myös La Torrefazioneen, helsinkiläiseen kahvilapaahtimoon, jossa kahviin suhtaudutaan intohimolla.

Heinä/elokuun Monoclen  Barista-reportaasi esitteli mielenkiintoisia, uudenlaisia kahvilakonsepteja maailmalta, joissa kaikissa korostuivat rakkaus kahviin, asiantuntemus sekä vahva ammattitaito ja persoonallinen ote. Singaporilainen 40 Hands käyttää ainoastaan kahvipapuja, joiden tuottajat ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen. Nimi 40 Hands viittaa siihen, että pavut menevät noin 40 käsiparin kautta ennen kuin päätyvät juotavaksi. Tukholman visiitillä kannattaa ehkä piipahtaa Mellqvist Kaffebarissa, jossa kahvia valmistaessa vesi puhdistetaan huolellilsesti, jotta lopputuloksena on mahdollisimman puhdas ja pehmeä kahvinautinto. Market Lane Coffeessa Melbournessa on oma pieni kahvipaahtimo sekä tasting-huone, jossa henkilökunta arvioi kahveja päivittäin.

Kahvin hinta on noussut paljon viime aikoina. Kaleva uutisoi heinäkuun lopussa, että suomalaiset ovat vaihtaneet kahvinsa edullisempiin merkkeihin. Kaltaiselleni kahvifanaatikolle se ei tarkoita sitä, että vaihtaisin kahvini halvimpaan mahdolliseen. Ehei, se tarkoittaa sitä, että laatu korvaa määrän. Päivittäistä kuppimäärääni voin laskea, mutta mausta en tingi.

Hifistelijöitä on ollut aina, mutta se näyttää siirtyneen uudelle tasolle, kun ajureina ovat elämyksellisyys, aidon ja puhtaan ruoan vaade sekä internet.

Asioihin uppoutuminen on mukavaa. Mitähän hifistellään seuraavaksi? Minä haluaisin seuraavaksi sukeltaa kosmetiikan maailmaan, mieluiten luomu-sellaiseen, mutta minkä tahon puoleen tässä asiassa pitäisi kääntyä?

Trendcentralin uusimmat kahvitrendit tästä.

ps. Pääsin kesällä maistamaan Sivettikissakahvia ja olihan sen maku pehmeä,  mutta pidin enemmän yllä olevasta 🙂

4 paradigmaa, jotka muokkaavat tulevaisuutta

Osallistuin huhtikuun alussa tulevaisuutta luotaavan Radicals Futures –verkoston varsin mielenkiintoiseen seminaariin, jossa kansainvälisenä vieraana puhui futurologi Johan Peter Paludan. Paludan johtaa Kööpenhaminassa sijaitsevaa tulevaisuudentutkimuksen Instituuttia, The Copenhagen Institute for Futures Studies (CIFS). Paludan puhui aiheesta tulevaisuutta muovaavat paradigmat ja niiden vaikutukset yritysten toimintaan. Hän esitteli neljä logiikkaa, joiden mukaan toimimme tulevaisuudessa. Jokainen logiikoista toteutuu jo tällä hetkellä. Ne toteutuvat limittäin ja eri tavoin eri kulttuureissa ja eri yksilöiden kesken. Hän ei ottanut kantaa, missä suhteessa mikäkin logiikka toteutuu.

Neljä logiikkaa

Tulevaisuuden neljä logiikkaa ovat Paludanin mukaan Industrial society logic, Dream society logic, Knowledge society logic ja Creative man and Anarconomy logic.

Industrial society -logiikassa kyse on teollistumisen jatkumisesta ja ajatuksen leviämisestä myös palveluihin. Massatuotanto, automaatio ja ulkoistaminen ovat keskeisiä.

Dream society -logiikassa tunne ohjaa. Kulutus on ylenpalttista, ja kuluttamisella haetaan elämyksiä. Kulutuksessa painottuvat kokemus, estetiikka, identiteetti, impulssi ja tunteet. Käytännöllisyys ja ratio eivät kiinnosta. Merkityksellisyys, joka on itsessään suuri trendi, korostuu Dream society -logiikassa.

Creative man and Anarconomy -logiikassa luovuus ja  teknologia mahdollistavat itse tekemisen kenelle tahansa. Vuorovaikutus korostuu.

anarchism + economy = Anarconomy. Anarconomyssa kuluttajat ottavat vallan. Avainasioita ovat avoimuus, ilmaisuus, jakaminen ja verkostoituminen.

Knowledge society  -logiikassa todellinen asiantuntijuus kohoaa arvoon arvaamattomaan. Kun anarconomyssa kuka tahansa voi tehdä lähestulkoon mitä tahansa, knowledge society -logiikassa korostuu koulutus ja syvä asiantuntemus.

Creative man and Anarconomy Logic

Näistä neljästä logiikasta Creative man ja Anarconomy olivat allekirjoittaneelle jokseenkin uusia käsitteitä, syvennytäämpä siis hieman niihin. Asiat, jotka ajavat tätä logiikkaa ovat ajassamme olevia ilmiöitä, muun muassa internetin kautta helpottunut verkostoituminen ja asioiden jakaminen. Paludan on kuitenkin onnistunut löytämään syy- ja seuraussuhteita ja kuvailee inspiroivalla tavalla, miten Creative man luo Anarconomya.

Luovuus ja innovointi ovat keskeisiä Creative man-logiikassa, joka suomennettakoon nyt luovan ihmisen logiikkana. Luovuudesta on kirjoitettu viime vuosina paljon. Ihmiset eivät sinänsä ole luultavastikkaan entistä luovempia. Kyse on enemmän siitä, että ihmiset eivät niinkään enää työskentele perustuotannossa, vaan tehtävissä, joissa luovuus korostuu. Teknologia mahdollistaa myös asioiden levittämisen aiempaa helpommin. Puhumattakaan siitä, että teknologia tarjoaa alustoja, joiden päälle rakentaa.

Luova ihminen haluaa sekä työssään että kulutuksessaan uusia, innovatiivisia ja luovia ratkaisuja. Massatuotannon sijaan haetaan räätälöityjä tuotteita ja palveluita. Luova ihminen on aktiivisesti mukana luomassa tuotteita ja palveluita itselleen sopiviksi. Niin kutsutut megabrändit eivät kiinnosta. Luova ihminen kokee, että voi vaikuttaa, ja hän myös haluaa vaikuttaa. Ideat ovat valuuttaa. DIY (Do It Yourself) on saanut seurakseen CIY:n = Create It Yourself. Teknologia on antanut uusia mahdollisuuksia innovoinnille ja luovuudelle.

Maslown tarvehierarkia on kääntynyt päälaelleen ja itsensä toteuttaminen on tärkeintä.

Anarconomyssa luova ihminen on aktiivinen tekijä, joka ei luovuta, kun itselle sopivaa vaihtoehtoa ei löydy. Hän nousee kapinaan. Hän pistää toimeksi ja tarvittaessa luo tarpeitaan vastaavia tuotteita ja palveluita. Tulevaisuuden 3D-tulostimilla saa luotua hetkessä itselleen jos minkälaisia tuotteita. Paludan esitteli muun muassa Espresso kirjakoneen, joka tulostaa minuuteissa halutun kirjan liki äärettömältä kovalevyltään. Kirjakone pitää sisällään vähintään Amazonin verran kirjoja.

Avoin lähdekoodi ja verkostot ovat tärkeitä.Tekijänoikeuksia tärkeämpiä ovat ainutlaatuisten ratkaisujen ja kokemusten luominen. Logiikassa vallitsee © reversed -ajattelu, jossa nimenomaan toivotaan että ihmiset osallistuvat ja kehittävät asioita edelleen.

Ilmaisuus, avoimuus sekä vapaahehtoisvoimin tekeminen  ovat keskeisiä anarconomyssa. Merkityksellisyyden trendi nousee jälleen. Ihmiset haluavat olla mukana muuttamassa asioita, jotka ovat heille tärkeitä.

Hyvä esimerkki anarconomysta on 21.5. ympäri Suomea toteutettava Ravintolapäivä. Ravintolapäivänä kuka tahansa voi perustaa ravintolan, kahvilan tai baarin, piraattiluvin, rakkaudesta ruokakulttuuriin. Löyhästi organisoituneen ryhmän perustajien mukaan Ravintolapäivä on yhden päivän karnevaali ruokakulttuurin puolesta. Hanke protestoi ravintola-alan tiukoiksi koettuja lakipykäliä vastaan.

Anarconomyyn on herätty kautta rantain. The Future Laboratory järjesti viime torstaina 28.4. Tukholmassa”The Transformation Economy” – seminaarin, jossa yhtenä osa-alueena oli Anarconomy.

On tärkeää ymmärtää, että nämä kaikki neljä logiikkaa ovat olemassa ja vaikuttavat toimintaympäristöömme. Arvon luominen, markkinointi, motivointi ja innovointi tapahtuvat eri menetelmin kussakin logiikassa. Esimerkiksi markkinoinnissa Industrial society -logiikassa vaikutetaan datalla, Dream society-logiikassa tunteet ovat keskeisiä, Creative Man ja Anarconomy -logiikassa toimii valmiiden ratkaisujen tarjoamisen sijaan mukaan kutsuminen ja työkalujen antaminen, joka mahdollistaa itse tekemisen, kun taas Knowledge society -logiikassa parhaiten toimii informoiminen.

Voit lukea lisää Anarconomysta täältä.

Elämyksiä, kiitos!

1095688_37908340

Elämyksellisyys on ollut megatrendi jo useamman vuoden ajan. Elämysten jano korostui etenkin talouden kukoistaessa. Tulevaisuudessa elämyksellisyyden merkityksen uskotaan kasvavan myös ilmastonmuutoksen ja matkustusrajoitusten vuoksi erityisesti palveluissa. Maallisen mammonan kartuttamisen sijaan janotaan elämyksiä kaikille aisteille. Eikä mitä tahansa elämyksiä, vaan mieluiten yllätyksellisiä ja ekslusiivisia sellaisia. Pop-up-myymälät -ja ravintolat, for members only ja rajoitetut erät kiehtovat. Elämyksellisyyttä tarjoavien tuotteiden ja palveluiden odotetaan täyttävän myös esimerkiksi sosiaalisuuden, yksilöllisyyden ja vastuullisuuden vaateet. Myös nousevat trendit kuten leikillisyys ja äly näkyvät elämyksellisissä konsepteissa.

Suomalainen Susanne Markkanen on erikoistunut elämyksellisiin myymäläympäristöihin ja on kirjoittanut aiheesta muutaman kirjankin, Myymäläympäristö elämysten tuottajana sekä Shopping in Finland. Hän oli puhumassa markkinointiviestinnän viikolla äskettäin. Luvassa siis elämyksellisyyden uusia tuulia myymäläympäristöiden osalta, mutta myös muilta alueilta.

Happy pills on barcelonalainen makeismyymäläketju, joka muistuttaa enemmän apteekkia kuin karkkikauppaa.

Suomessakin toimiva saippuoita valmistava Lush on paitsi elämyksellinen myös vastuullinen. Lushin myymälöihin on haettu inspiraatioita toreilta. Saippuat ovat esillä samalla tavalla kuin toreilla myytävät hedelmät ja vihannekset. Sen lisäksi ne leikataan asiakkaan toivomaan kokoon niin kuin juustot.

Oki-ni:n showroom Lontoossa on vain tuotteiden esittelyä ja kokeilemista varten. Jos myymälästä mielii jotain, se tilataan verkosta. Toimitus luvataan haluttuun osoitteeseen muutaman päivän sisällä. Lisäksi jokainen myytävä tuote on uniikki.

Kierrätys ja ympäristöteema näkyvät muun muassa englantilaisesessa vaateyrityksessä Howiessa, jonka Lontoossa sijaitsevan myymälän näyteikkunat ovat öisin pimeät. Valot saa kuitenkin halutessaan päälle. Howies pyrkii muutoinkin monipuoliseen vastuullisuuteen toiminnassaan.  Freitagin myymälä Zürichissa on tehty käytetyistä konteista.

Todellisia elämyskeitaita ja matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa National Geographicsin Lontoon lippulaivamyymälä ja American Girl-nukkemaailmat esimerkiksi Los Angelesissa ja New Yorkissa. American Girl valmistaa ja myy nukkeja ja oheistuotteita nukeille. Myymälöissä tytöt voivat viettää nukkensa kanssa unohtumattoman päivän, johon kuuluu esimerkiksi kauneussalonki ja ruokailu. Jos nukke on jostain syystä rikki, sen voi viedä lääkärille, joka hoitaa nuken kuntoon. Myymälöissä myydään myös vaatteita sekä tytöille että nukeille, samanlaisia luonnollisesti.

Ravintolapuolella esimerkiksi tulevat ja menevät pop-up-ravintolat ja pimeät ravintolat ovat maailmalla kovassa suosiossa. Viewpoint esitteli muutama numero takaperin Melbournessa toimivan 100 mile cafen, joka tarjoaa ruokia, joiden kaikki raaka-aineet on hankittu noin 100 mailin säteellä ravintolasta. Ravintola kantaa näin oman kortensa kekoon hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Hotellipuolella taas löytyy esimerkiksi nollapäästöihin pyrkivä hotelli Urbn Shanghaissa, Tukholmassa voi yöpyä vanhassa jumbossa ja Helsingistä löytyy yhden huoneen Hotelroom.

Springwise esitteli viime keväänä Amsterdamiin avatun Minibarin, joka toimii itsepalveluperiaatteella. Baarissa on huikea määrä erilaisia juomia, joita voi nauttia jättämällä ajokortin pantiksi. Juomat maksetaan poistuttaessa. Minibariin mahtuu vain vähän asiakkaita kerrallaan. Baariin eikä baarissa joudu kuluttamaan aikaansa jonoissa.

Mielenkiintoisia esimerkkejä löytyy varmasti enemmänkin. Kertokaahan, minkälaisiin elämyksellisiin tuotteisiin ja palveluihin olette törmänneet.