läpinäkyvyys

Läpinäkyvyyden vaade, luottamus ja arvostelu-yhteiskunta

Kirjoitin 2,5 vuotta sitten läpinäkyvyyden vaateesta kattavan postin. Merkittävimmät ajurit ilmiölle ovat sosiaalinen media ja luottamuspula. Sosiaalinen media mahdollistaa läpinäkyvyyden vaateen, kun kaikkea on mahdollista käsitellä julkisesti verkossa. Epäluuloiset ihmiset taas turvautuvat mielellään toisiinsa ja vertaistensa arvioihin. (Eikä edes tarvitse olla epäluuloinen. Neuvojen ja suositusten antamisesta ja saamisesta on tullut niin helppoa, että miksipä ei turvautuisi vertaisiinsa. On vaivatonta ja nopeaa kysyä suosituksia esimerkiksi Facebookissa.) Kirjoitin postauksessa radikaalista läpinäkyvyydestä, jossa kukaan ei voi piiloutua sekä arvostelu/ arviointiyhteiskunnasta (Review society), joka tarkoittaa minkä tahansa julkista arvostelua, myös ihmisten. Ilmiötä kutsutaan myös nimellä Rateocracy. Facebookin Like-nappi lienee kaikille tuttu.

Siteerasin kirjoituksessa Alf Rehniä, joka on sanonut, että:  “Aikana, jolloin olemme oppineet että tietoa kyllä saa, jos vain haluaa ja jaksaa etsiä, yritykset jotka eivät ole avoimia, tulevat olemaan häviäjiä. Voittajia ovat ne, jotka tekevät itsestään läpinäkyviä. Tulevaisuudessa yritykset eivät enää ole mustia laatikoita, eivätkä johtajat mystisiä henkilöitä, jotka hallitsevat markkinaa. Tulevaisuuden viestintäjohtajat ovat läpinäkyvyys-johtajia. Uuden ajan kuluttajat eivät enää näe, että kontrolli voidaan ottaa heiltä pois.”

Kaikki kolme ilmiötä sulautuvat kauniisti yhteen, kun Rehnin ennustukset alkavat jo käydä toteen. Johtajia arvioivia verkkopalveluita on lanseerattu. Fast Company esitteli maaliskuussa speak truth to bosses-työkalun, jonka kautta työntekijät voivat arvioida johtajia.

World Futures Societyn sivuilla julkaistiin viime viikolla aiheesta mielenkiintoinen blogi-kirjoitus. Kirjoituksessa pohditaan reaaliaikaisen arvioinnin haasteita ja vaikutuksia yritysten liiketoimintaan.

Klout taas mittaa menestystäsi sosiaalisessa mediassa. Voisiko olla, että tulevaisuuden työhaastattelussa työnantaja arvioi meitä myös sosiaalisen median ansioista? Mene ja tiedä. Yrityksille jatkuvan arvioinnin kohteena oleminen on arkipäivää, silti harva tuntuu ymmärtävän tätä. Kun jonain päivänä elämme augmentoidussa (täydennetyssä) todellisuudessa arvostelu ja siinä menestyminen nousevat yhä merkittävämpään asemaan.

Jo nyt ihmiset saattavat tehdä ostopäätöksiä mobiiliavusteisesti reaaliajassa kirjautumalla erilaisiin arviointipalveluihin. Muistattehan myös pari vuotta sitten esittelemäni Good Guide-palvelun, jossa arvioidaan tuotteiden terveysvaikutuksia, turvallisuutta, ekologisuutta ja eettisyyttä.

Kuten todettu arviointi ei kohdistu pelkästään yrityksiin vaan se saattaa tulevaisuudessa koskettaa meitä jokaista. Kolikolla on aina kaksi puolta. Tässäkin on sekä haasteita että mahdollisuuksia. Jatkuvan arvostelun kohteena oleminen on uuvuttavaa, mutta ehkä se johtaa parempiin suorituksiin. Itse näen, että tulevaisuudessa yritysten on osattava kuunella asiakkaita entistä paremmin. Palvelumarkkinoinnin gurun Berryn sanoin: “Listen, Learn, Innovate.” Arvioista voi saada arvokkaita oivalluksia.

Seuraavalla kerralla infomaniasta. Kutsun infomaniaksi trendiä, jossa erilaiset tavat monitoroida ja mitata hyvinvointiamme ja suorituksiamme ovat sujahtaneet arkeemme.

Advertisements

Seuraa näitä trendejä

Olen päivittänyt blogiani harvakseltaan viime aikoina ja piakkoin blogini hiljenee toviksi kokonaan suuren elämänmuutoksen myötä. Mutta vain toviksi: tarkoituksenani on jatkaa bloggaamista jälleen alkusyksystä.  Siltä varalta, että tämä jää viimeiseksi postiksi hetkeen, olen listannut mielestäni mielenkiintoisia trendejä, joita kannattaa tänä vuonna seurata. Järjestys on vallattoman mielivaltainen.

1. KIELTOKULTTUURI

Isoveli valvoo. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi maaliskuussa koulujen kasvisruokapäivän, johon tuli alunperin aloite Vihreiltä. Tupakointia on rajoitettu radikaalisti ympäri maailman kauheine uhkakuvineen. Kansanterveyttä rasittava ylipaino ja siihen liittyvät ratkaisumallit erilaisine makeisveroineen ovat nostaneet päätään poliittisessa keskustelussa. Tuorein Viewpoint-lehti kutsuu aikakauttamme nimellä the Prohibition Era. Tällä tarkoitetaan sitä, että elämäntapavalintoja ei enää nähdä elämänpoliittisina ratkaisuina, vaan puhtaan poliittisina ja eettisinä kysymyksinä. Erityisesti kansanterveyteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia pyritään ratkaisemaan politiikan keinoin. Ratkaisut ovat usein kuitenkin kansalaisia rajoittavia kieltoja. USA:ssa joissakin osalvaltioissa on otettu käyttöön niin sanottu “fat tax” elintarvikkeille, jotka sisältävät runsaasti energiaa. Englannissa on keskusteltu erityisestä verosta hampurilaisille, chipseille ja makeisille jo vuodesta 2004. Australiassa taas on rajoitettu pullotetun veden käyttöä. Bundadoonista tuli tänä vuonna maan  ensimmäinen täysin pullotetusta vedestä vapaa kaupunki.

Aika näyttää, minkälaista liikehdintää ja vastatrendejä kieltokulttuuri aikaansaa. Kukko ei tunnetusti käskien laula ja pakko on huono muusa muutokselle. Hyvänä esimerkkinä ja ehkäpä myös ohjenuorana, voidaan pitää Volkswagenin The fun theory-kampanjaa, jossa ihmiset saatiin käyttämään hissien sijaan portaita, kun portaat oli muutettu suuriksi soiviksi pianonkoskettimiksi.

Business Weekin mukaan yhteiset ongelmat kuten ilmastonmuutos saavat ihmiset kerääntymään yhteen ja etsimään ratkaisuja. Esimerkkeinä muun muassa Pop Tech-seminaari, jossa ratkotaan seminaariväen voimin jotain yhteistä ongelmaa ja Viewpointista bongaamani Betavinen Social Exchange, jossa  haastetaan ihmisiä keksimään ratkaisuja kehittyvien maiden ongelmiin hyödyntäen mobiiliteknologiaa. Betavinen takana on Vodafone. Ehkäpä poliittisten päättäjien olisi viisasta pistää jotain näistä esimerkeistä korvan taakse.

Miten PepsiCo reagoi Yhdysvalloissa taisteluun lasten lihavuutta vastaa?

PepsiCo osallistui Yhdysvaltojen presidentin vaimon Michelle Obaman lanseeraamaan lasten lihavuutta vastaan taistelevaan “Let’s Move” -läskikapinaan, kertoi Kauppalehti helmikuussa. Yhdysvalloissa on keskusteltu paljon sokerijuomien vaikutuksesta lihavuuteen. Muina toimenpiteinä terveyden edistämisessä ja liikalihavuuden ehkäisemisessä, PepsiCo on muun muassa lupautunut merkitsemään kalorimäärät juomapulloihinsa ja automaatteihin. PepsiCo:n Frito-Lay myy suosituimmista tuotteistaan 100 kalorin pusseja.

2. VAIHTOTALOUS

Vaihtotaloudesta on pöhisty jo jonkun aikaa. Sen kiihdyttäjänä on ennen kaikkea ilmastonmuutoksen torjuminen: jätteen sekä kierrossa olevien tavaroiden määrän vähentäminen. Ihmiset hukkuvat vanhoihin malleihin ja viime kauden vaatteisiin nopeasyklisessä maailmassa, jossa uusia päivityksiä ja lanseerauksia tehdään yhä kiihtyvään tahtiin.

Suomalaisia esimerkkejä tavaroiden kierrättämiseen ovat Kuinoma sekä Netcycler. Kuinoma esittelee toimintaansa sivuillaan näin: “Kuinomasta löydät laadukkaat tuotteet, joita muut lainaavat sinulle silloin kun eivät niitä itse tarvitse. Sinäkin voit omia tuotteitasi lainaamalla auttaa muita, ehkäistä ilmastonmuutosta ja tienata lisäeuroja.” Netcycler on käytetyn tavaran vaihto- ja lahjoituspalvelu. Netcycler auttaa pääsemään eroon tarpeettomista tavaroista etsimällä niille uuden omistajan.  Netcycler aloitti toimintansa maaliskuun lopussa. Käyttö on toistaiseksi maksutonta. Sivuilla kerrotaan, että tulevaisuudessa tullaan lanseeraamaan maksullisia lisäpalveluita.

Oma lukunsa ovat tietenkin yritykset, jotka valmistavat tuotteita kierrätetyistä materiaaleista.

YTV:n mukaan joka vuosi keskivertosuomalainen kuluttaa noin 40 tonnia kiinteitä luonnonvaroja ja synnyttää yhdyskuntajätettä noin 500 kg. Meillä on tavaraa ylin kyllin. Britannian pienvarastointiyritysten liikevaihto oli 386 miljoonaa euroa vuonna 2005 ja se kasvaa vuosittain noin 40 %. Britit tuhlaavat vuosittain yli 11 miljardia euroa tavaroihin, joita käytetään vain harvoin tai ei ollenkaan, valotti Riittää jo-kirjan kirjoittaja John Naish oman maansa tilannetta. Miksi vuokrata varastotilaa rojuille, jos muut voivat hyötyä niistä?

3. YHTEISKÄYTTÖ

Vaihtotaloudesta voidaankin siirtyä näppärästi yhteiskäytön trendiin. Yhteiskäytön trendiä ajavat samat muutosvoimat kuin vaihtotalouttakin. Viewpointissa on visioitu yhteisten jääkaappien ja pyykinpesukoneiden tulevan pian. Myös kollektiivisten vaatehuoneiden on ennustettu kasvattavan suosiotaan. Taantuma on ajanut ihmisiä yhteen. Kollegani, New Yorkissa omaa trenditoimistoaan Wevolvea pyörittävä Nuppu Gävert kertoili, että New Yorkissa ihmiset kokoontuvat taantuman aikana yhteen ja perustavat erilaisia poikkitieteellisiä yhteisöjä ja jakavat erityisesti työtiloja. Esimerkkeinä yhteisöllisistä työtiloista hän mainitsi Green Spacesin sekä virtuaalisen kollaboraatioympäristön Pbworksin.

Springwise esitteli tällä viikolla SyncFu-nimisen verkkosovelluksen, joka mahdollistaa ihmisten kerääntymisen yhteen hankkiakseen jonkun tuotteen mahdollisimman huokeaan hintaan porukalla.

4. OMAVARAISUUS

Ilmastonmuutoksesta johtuvat luonnonkatastrofit ovat innoittaneet eri alan asiantuntijoita innovoimaan erilaisia asumisen ratkaisuja, joissa omavaraisuus korostuu. Asuntotietokeskuksen sivuilla visioidaan tulevaisuuden kestävien yhdyskuntien olevan erityisesti energiantuotannon osalta mahdollisimman omavaraisia. Sekä sähkö että lämpö tuotetaan paikallisesti. Mielenkiintoinen hanke on esimerkiksi Viewpoint-lehdessä esitelty Oogst, jossa sekä sähkö että ruoka tuotetaan itse.

5. LEIKKISYYS

Leikkisyys on kasvava trendi. Se on vastatrendi liialliselle teknisyydelle. Tätä korostivat myös Markkinointiviestinnän viikoilla puhuneet Mikael Jungner sekä Virta Communityn Kaisa Saarinen. Järkevässä, ongelmien kyllästämässä maailmassa kaivataan leikkisyyttä ja päämäärättömyyttä. Leikkisyyden puolesta puhuu myös esimerkiksi Facebookin erittäin suuren suosion saavuttaneet pelisovellukset. Tarve leikkisyydelle ja ilolle on kasvanut osaltaan myös taantuman vaikutuksesta. Toisaalta leikkisyys voidaan nähdä vastareaktiona tehokkuusyhteiskunnalle ominaiselle kaiken rationalisoinnille ja tehostamiselle, jonka seuraukset ovat osittain kontraproduktiivisia. Ylenpalttisen stressin kuormittaman ihmisen työtehokkuus on huono, eikä luovuus kuki.

6. HYPERPAIKALLISUUS

Jälleen yksi trendi, joka on noussut ja muuttanut muotoaan taantuman aikana. Ennen taantumaa puhuttiin paljon paikallisuuden trendistä, jossa painotettiin ihmisen tarvetta kuulua globaalissa maailmassa johonkin. Kun ympärillä oleva maailma verkon myötä laajeni, kasvoi kiinnostus omia juuria kohtaan ja puhuttiin myös kansallisromantiikan trendistä: kansallispukujen ja kanteleiden paluusta. Mikael Junger on puhunut uudesta paikallisuudesta, jossa paikallisuutta on verkon ansiosta helpompi ylläpitää. Uudessa paikallisuudessa voi valita asiat, jotka ovat itselleen läheisiä.

Taantuman aikana ihmisten haluavat tukea lähialueitaan on kasvanut.  Taantuman lisäksi trendiin vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuminen ja ihmisten halu ostaa lähellä tuotettua, niin että tuotteiden kuljetusmatkat jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Jäljitettävyys liittyy oleellisesti hyperpaikallisuuden trendiin ja on tae siitä, että tuote on todella valmistettu lähellä. Viewpoint nimittää trendiä hyperpaikallisuudeksi.

Hyperpaikallisuus on valloittanut etenkin New Yorkin, josta Nuppu Gävert vinkkasi parikin mielenkiintoista esimerkkiä  Foursquaren
sekä Robotvisionin.

7. MYRKYTTÖMYYS

Myrkyttömyys jatkaa kasvavana trendinä. Myrkyttömyydellä tarkoitan puhdasta, lisäaineetonta ruokaa sekä haitallisista kemikaaleista vapaita tuotteita.

Ruoan puolelta olen jo aikaisemmissa posteissani viitannut Mats-Eric Nilsonin kirjaan Petos Lautasella. Viimeisin lukemani aiheeseen liittyvä loistava kirja on nimeltään Oikean ruoan puolesta. Sen on kirjoittanut toimittaja Michael Pollan, tiede- ja ympäristöjournalismin professori Berkleystä. Pollan kritisoi erityisesti sitä, että ajan saatossa tutkijat ja elintarvikkeiden markkinoijat ovat luoneet nutritionismin ideologian eli ravintoaineuskon, joka on saanut meidät uskomaan muun muassa, että 1) tärkeintä ei ole itse ruoka, vaan sen sisältämät ravintoaineet, 2) tarvitsemme ruokavalintoihimme asiantuntija-apua, koska ravintoaineita ei voi nähdä eikä ymmärtää ilman tutkimusta, 3) ravinnon tehtävä on edistää kapea-alaisesti fyysistä, medikalisoitua terveyttä, ei kontribuoida esimerkiksi epäsuorasti elämänlaatuun ja sen kautta saavutettaviin hyötyihin. Nutritionismissa ihminen nähdään mekaanisen kojeen kaltaisena laitteena, ei holistisena kehon ja mielen sisältävänä ihmisenä. Laajemmassa näkökulmassa maukas ruoka voidaan nähdä yksilön arkipäiväisenä keinona ylläpitää arjen mielekkyyttä tai kulttuurin traditiona, joka ylläpitää perheiden koheesiota ja välittää yhteiskunnan sosiaalisia suhteita.

Siellä täällä muuallakin päätään nostavat puhtaiden raaka-aineiden puolestapuhujat. Kevyttuotteiden myynti on jo kääntynyt laskuun ja vanha kunnon voi on tekemässä paluun ruokapöytiin. Viimeisten viikkojen aikana myös uskomuksiamme rasvoista on ravisteltu urakalla, kun uusia tutkimustuloksia on esitelty Ruotsista ja USA:sta. Tunnettujen lääkäreiden rinnalle on nousemassa uusi sukupolvi, joka suosittelee voin käyttöä potilailleen, kertoi Mediuutiset maaliskuussa. Yksi artikkelissa esitetty mielenkiintoinen tutkimustulos haastaa piintyneitä uskomuksiamme voin haitallisuudesta. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan nimittäin tyydyttyneiden rasvojen käyttö ei lisää sydäntautiriskiä ja voi on vain hyvästä, varsinkin miehelle. Pollan kirjoittaa kirjassaan Oikean ruoan puolesta, että koko ravinnon rasvoihin kytkeytynyt paradigma on kaikesta päätellen murenemassa. Uskomus eläinperäisen rasvan haitallisuudesta on ilmeisesti ollut väärälle pohjalle rakentunut tieteellinen harha-askel, joka on hyödyttänyt elintarviketeollisuutta miljardeilla. Tämän suuntaiset tutkimustulokset tulevat ravistelemaan ja haastamaan elintarviketeollisuutta.

Luomutuotteiden myynti on kasvanut jatkuvasti ja Helsingissäkin on avattu peräti kolme tästä trendistä ponnistavaa myymälää/kahvilaa: Sis Deli, Juuren Puoti ja Maatilatori.

Lukuisat myrkkyskandaalit esimerkiksi elintarvikkeissa, leluissa, vaatteissa ja huonekaluissa ovat saaneet ihmiset varovaisiksi ja epäileviksi. Siksi myös tässä trendissä jäljitettävyys on oleellisen tärkeää ja sen uskotaan korostuvan yhä enemmän tulevaisuudessa. Ihmiset haluavat tietää, mistä tuotteet tulevat, miten ja kuka ne on valmistanut. Tähänkin löytyy jo apuja. Good Guideen on listattu yli 65 000 tuotteen tiedot. Good Guiden tarkoituksena on auttaa ihmisiä löytämään tietoa tuotteiden ympäristöystävällisyydestä, vaikutuksista terveydelle sekä ympäröivälle maailmalle.

Myrkyttömyyden kanssa käsi kädessä kulkevat turvallisuus ja puhtaus. Tulevaisuudessa oletankin näkeväni enenevässä määrin tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat näihin tarpeisiin. Kauppalehti kirjoitti tiistaina, että kulutustavaroiden ja elintarvikkeiden valvontaa on tehostanut koko Euroopan unionin yhteinen ilmoituskäytäntö ja tuotteiden takaisinvedot ovat yleistyneet. Seuraamisen arvoinen blogi on jo aikaisemminkin mainitsemani Kemikaalikimara-kirjan kirjoittaneen Anja Nysténin blogi.

8. LÄPINÄKYVYYS

Kuten kirjoitin, läpinäkyvyys ja jäljitettävyys ovat oleellinen osa etenkin myrkyttömyyden, mutta myös hyperpaikallisuuden trendejä. Maailmaa ravistelleen talouskriisin myötä, läpinäkyvyyden trendi on kuitenkin noussut keskeiseksi ja tärkeäksi muutosvoimaksi ja ansaitsee siksi tulla nostetuksi erikseen esille. Käsittelin aihetta marraskuisessa blogipostissani, jossa kirjoitin Åbo Akademin Professori Alf Rehnin näkemyksestä, jonka mukaan maailmaa koettelevassa kriisissä, ei ole varsinaisesti kyse finanssikriisistä, vaan syvemmälle menevästä luottamuskriisistä. Kriisin jälkeen luottamus on rakennettava uudestaan. Luottamusta rakennettaessa läpinäkyvyys on ensiarvoisen tärkeää. Nopean ja kaikille avoimen tiedon välityksen aikakaudella ennen kaikkea huonot, mutta myös hyvät uutiset leviävät nopeasti. Voit tutustua blogikirjoitukseen tästä. Tutkimustoimisto 15/30 julkaisi maaliskuussa Kansallisen Nuorisotutkimuksen, jossa kävi ilmi että nuorten keskuudessa muun muassa politiikkaan kaivataan rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Ensi vuoden vaaleja mielenkiinnolla odotellen.

10. ITSENSÄ PARANTELU

Ikuisen kauneuden ja nuoruuden ihannointi ei ole hävinnyt mihinkään. Päinvastoin, meille on jatkuvasti tarjolla uusia vaihtoehtoja itsemme paranteluun. Ihmiset ovat valmiita kokeilemaan lähes mitä tahansa säilyäkseen terveenä ja kauniina. Viime aikoina botox-juhlat ovat saavuttaneet naisten keskuudessa suosiota, eikä itsensä parantelu kirurgin veitsellä aiheuta pahennusta siinä määrin kuin vielä joitakin vuosia takaperin. Talouselämä kirjoitti viime syksynä terveysyhtiöiden markkinoinnin muutoksesta. Kun vielä 10 vuotta sitten mainostettiin Keltaisilla Sivuilla, tänä päivänä silmien laserleikkauksia ja rintojen kohotusleikkauksia mainostetaan naisten lehdissä ja bussipysäkeillä. Esteettinen kirurgia ja hoidot ovat tulleet suurtenkin lääkärikeskusten valikoimiin. Viime aikoina jopa genitaalien ulkonäkökirurgia on ruvennut kiinnostamaan ihmisiä. Tästä kirjoitti Mediuutiset maaliskuuna lopulla.

Kosmetiikassa jyllää trendi nimeltä Turbo beauty, jossa kuluttaja ostaa tutkittuja ja näkyviä toivottuja muutoksia aiheuttavia tuotteita, kertoi M&M lokakuussa. Artikkelissa Nica Lewis, tutkimuslaitos Mintelin kauneusalan ja hyvinvoinnin tutkimusta johtava konsultti kertoi, että Turbo beautyssä kosmetiikkatuotteiden kehitys perustuu kehittyneeseen tutkimukseen ja kliiniseen testaukseen. Tavoitteena on kehittää tuotteita, jotka osin korvaavat kosmeettisista kirurgiaa. Turbo Beauty lähestyy lääketeollisuutta ja lääketiedettä, toisaalla kosmetiikka lähentyy elintarviketeollisuutta. Kauneusvaikutteiset elintarvikkeet kiinnostavat. Tästä kirjoitin viime syksynä blogissani Terveyttä ja hyvinvointia.

Tulevaisuudessa oman geeniperimän selvittämisen on ennustettu olevan kohtuuhintaista ja mahdollista kenelle tahansa. Kun tietää, mitkä sairaudet omaa terveyttä uhkaavat, voidaan suunnitella esimerkiksi yhä yksilöllisempiä ennaltaehkäiseviä ratkaisuja terveyden ylläpitoa varten.

11. LAAJENNETTU TODELLISUUS

Maailmalla ei taida olla trenditoimistoa tai trendinenää, joka ei mainitsisi laajennettua todellisuutta tärkeiden trendien listalla. Virtuaalimaailmat ja 3D avaavat uusia mahdollisuuksia erityisesti elämyksellisyyden puolella. Tämä ilmiö vahvistuu vuoden 2010 aikana, joten suosittelen seuraamaan uusia ilmiöitä ja kirjoittelua asian ympärillä.

Tähän on hyvä lopettaa, vaikka luetteloa olisi helppo jatkaa vielä vaikka kuinka pitkäksi. Mainitsemisen arvoisia ovat vielä ainakin poikkitieteellisyys, paikkatietosovellukset, BRIC-maiden nousevat keskiluokat(tässä aiheesta mielenkiintoinen Newsweekissä maaliskuussa julkaistu artikkeli), kannettava elämä (mikä onkaan se laite, joka monikäyttöisyydellään nousee ylitse muiden?)  sekä seuranta ja yksityisyyden suoja (Samsung on ennustanut, että kymmenen vuoden sisään jokainen ihminen kantaa Rfid-sirua. Mielenkiintoista nähdä minkälaisia vastatrendejä jatkuva valvonta aikaansaa). Myös trendit, joista olen kirjoittanut aiemmin, ovat täysin ajankohtaisia, seuraa siis myös niiden kehitystä.

Palaan trendien pariin ennemmin tai myöhemmin 😉 Aurinkoista kevättä kaikille.

Brändit kuin ihmiset

Sosiaalinen media on luonut brändeille uudenlaisia vaatimuksia: muun muassa läpinäkyvyyden ja vuorovaikutuksen, joista olen aikaisemmissa posteissani kirjoittanut.

Uusimmassa Viewpoint lehdessä #25 oli inspiroiva kirjoitus uuden aikakauden vaatimuksista brändeille. Pähkinänkuoressa artikkelissa todettiin, että tänä päivänä brändien odotetaan käyttäytyvän kuten ihmisten. Kuluttajilla on tänä päivänä nopean ja vapaan tiedonvälityksen johdosta useita kanavia saada äänensä kuuluviin. He haluavat tulla kuulluiksi, mutta he ovat valmiita myös kuuntelemaan. Kuluttajat odottavat asiakassuhteen perustuvan vuoropuhelulle. Sosiaalisen median ja teknologian seurauksena brändien odotetaan olevan muuntautumiskykyisiä ja nopeita reagoimaan, kuten ihmisten.

Aika, jolloin brändin ydin hakattiin ikuisiksi ajoiksi kiveen, on ohi. Brändien pitää pystyä mukautumaan ja joustaa kuluttajien tarpeiden mukaan. Hyviksi esimerkeiksi artikkelissa nostettiin muun muassa More Than Insurance, muuntautumiskyvystään. Yhtiö muuttaa designiaan kahden vuoden välein kuulostellen markkinaa. Vuorovaikutuksen esimerkkinä toimi Starbucksin My Starbucks Idea, jossa Starbucksin asiakkaat saavat esittää omia ideoitaan Starbucksille. Ideat julkaistaan MyStarbucksidea.com-sivustolla, jossa ideoita saa äänestää. Business Week kirjoitti hiljattain, että ensimmäisen 14 kuukauden aikana, sivuille jätettiin 17 000 ideaa. Starbucksin tapauksessa erityisen hyvää on se, että ihmisille ei anneta pelkästään kanavaa tuoda ideoita esiin, vaan ideoiden toteutumista voi seurata Action-blogista. Brändeille, jotka eivät ymmärrä uuden aikakauden tarpeita, ennustetaan lyhyttä elinkaarta.

Uusiin tarpeisiin on herätty eri toimialoilla ympäri maailman. Mainostoimistopuolella yhdysvaltalaisen mainostoimiston Crispin Porter + Boguskyn Alex Bogusky ja John Winsor julkaisivat syksyllä 2009 kirjan nimeltään Baked in: Creating Products and Businesses That Market Themselves. Menestyäkseen nykymaailmassa, yritysten on ymmärrettävä, että jatkuva muutos on pysyvää ja selviytyäkseen on innovoitava jatkuvasti. Innovointi ei kuitenkaan toimi enää perinteisellä mallilla, niin että yrityksen tuotekehitysosastolla suunnitellaan uusi tuote, jonka jälkeen markkinointiosasto suunnittelee uudelle tuotteelle kampanjan ja tuote lanseerataan markkinoille kuluttajien arvioitavaksi. Innovointiprosessi edellyttää tänä päivänä yrityksen sisäistä yhteistyötä sekä kuluttajien mukaan ottamista, jolloin kaikki työskentelevät alusta asti samasta lähtökohdasta ja tuotteen viesti on sisäänrakennettu. Näin tuote myy itse itseään, eikä sen päälle tarvitse enää rakentaa uutta viestiä.

Baked in tarkoittaa siis yhdessä innovoimista ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Sosiaalisen median hallitessa kuluttajat levittävät tietoa hyvistä tuotteista ilman porkkanaa, heitä kutsutaan BRAFSeiksi = brand friends, valistaa Viewpoint.  Mitä aikaisemmassa vaiheessa kuluttajat otetaan prosessiin mukaan, sitä parempi.

Koska brändien odotetaan käyttäytyvän kuin ihmisten ja brändien kanssa halutaan pystyä keskustelemaan, markkinoille on perustettu yrityksiä, joiden liiketoiminta rakentuu vuorovaikutuksen mahdollistamiseen. Crowdspring on yritys, jolla on noin 55 000 henkilöä kattava rekisteri. Nämä 55 000 ihmistä ovat tarvittaessa apuna yrityksille esimerkiksi logon tai uuden tuote-designin suunnittelussa. Viewpoint esitteli myös mielenkiintoisen uudehkon yhdysvaltalaisen mainostoimiston Victor&Spoilsin, joka kertoo olevansa maailman ensimmäinen crowdsourcingiin perustuva mainostoimisto. Asiakkaan asiakkaat otetaan mukaan projekteihin. Esimerkiksi mainostoimiston logon suunnitteluun haettiin apuvoimia Crowdspringin kautta.

Myös Suomessa ymmärretään vuorovaikutuksen tärkeys. Tammikuussa toimintansa aloittanut Folk panostaa ihmisten mukaan ottamiseen markkinoinnissa. Folkin Folktori on useamman tuhannen ihmisen muodostama kohtaamispaikka verkossa, jossa Folkin asiakasyritykset pääsevät vuorovaikutukseen asiakkaidensa kanssa.

Mitä tästä sitten pitäisi olla mieltä?

Koen vahvasti, että norsunluutornista huutelun ja monologien aikakausi on auttamatta ohi. Maailmassa, jossa brändien odotetaan käyttäytyvän kuin ihmisten, avainsanoja ovat dialogi, nopea reagointi, joustavuus, muuntautumiskyky ja läpinäkyvyys.

Ilmiössä ei ole kyse siitä, että ihmiset yhtäkkiä vaatisivat Coca-Colan kaltaisilta yrityksiltä ystävyyttä, vaan siitä että ihmiset ymmärtävät perimmäisen totuuden: “olemme lopulta tekemisessä yrityksissä työskentelevien ihmisten kanssa” ja brändi on pelkkä keulakuva ihmisten toiminnalle. Brändeiltä ei enää odoteta täydellisyyttä, vaan inhimillisyyteen sisältyvä tietynlainen rosoisuus on sallittua.Petollisuutta tai suoranaista huijausta ei ole tarvetta katsella sen suopeammin silmin kuin jokapäiväisten tuttujen tunarointia. Kyse on siis jälleen kerran myös vastuullisuudesta.

Shakespearan aikaan kaikki oli sallittua sodassa ja rakkaudessa. 1900-luvulla ajatus levisi bisnekseen. Vuonna 2010 kuluttajat ovat eri mieltä.

Sosiaalinen media ja läpinäkyvyyden vaade

Ice Cube

Olen osallistunut viimeisen viikon aikana kahteen seminaariin, jossa on ollut mitä mielenkiintoisempia tulevaisuuteen katsovia esityksiä. Tässä blogikirjoituksessa keskityn kuitenkin Markkinointiviestinnän viikon antiin ja erityisesti median murrokseen. Seminaarissa puhui muun muassa Mikael Jungner aiheenaan digitaalisen median trendit ja julkisen palvelun rooli, Publicis Worldwiden johtaja Richard Pinder aiheenaan The new advertising –a global perspective for smaller markets in the time of change, Åbo Akademin johtamisen ja hallinnon professori Alf Rehn aiheenaan mahdollistamisen murros –miksi mediat eivät enää kiinnosta, eikä luovuus enää riitä ja viestintätoimisto Drumin toimitusjohtaja Mikko Siukosaari aiheenaan word of mouth.

Sosiaalinen media on kaikkien huulilla. Alf Rehn aloitti esityksensä kertomalla hauskan vertauskuvan sosiaalisesta mediasta: Sosiaalinen media on kuin teiniseksi. Kaikki puhuvat siitä ja kaikki haluavat harrastaa sitä. Jos joku pääsee sitä tekemään, lopputulos on usein huono ja sottainen. Rehnin mukaan mainonnan alalla vallitsee pelko ja pelon nimi on sosiaalinen media.

Kieltämättä  sosiaalinen media on muuttanut paljon asioita, mutta niin on tehnyt myös sen mahdollistanut teknologia. Olemme siirtymässä aikaan, jolloin teknologia on ilmaista, jossa kuka tahansa voi tuottaa sisältöä, eikä medialla ole enää kontrollia. Vaikka sosiaalinen media on tuonut yrityksille paljon haasteita, yksikään esityksistä ei onneksi keskittynyt päivittelemään ilmiötä, vaan esityksissä keskityttiin tuomaan esiin uuden ajan olennaisia piirteitä ja esittelemään mahdollisuuksia, joita on tarjolla.

Ennen yritykset viestivät markkinoille. Tänään yritykset autokommunikoivat markkinoille.

Radical transparency

Keskeistä uudessa ajassa on läpinäkyvyys, englanniksi ilmiö tunnetaan nimellä radical transparency. Kukaan ei voi piiloutua. Yritykset eivät voi enää piiloutua PR-toimistojen taakse. Maineenhallinta on turhaa. Viestintätoimisto Drumin toimitusjohtaja Mikko Siukosaari kehotti omassa word of mouthia käsittelevässä esityksessään yrityksiä unohtamaan kriisiviestinnän, varsinkin siihen tehdyt oppaat ja strategiat. Uudella aikakaudella, jossa verkko on keskeinen, virheet kannattaa reilusti myöntää. Muuta kriisiviestinnästä ei tarvitse tietää. Yritykset ja media eivät enää päätä, miten yleisö kohtaa sisällön, sanoi puolestaan Mikael Jungner.

Arvosteluyhteiskunta ja suositusten vaihdanta

Rehn kuvasi aikamme yhteiskuntaa arvosteluyhteiskunnaksi, Review Society. Nuoret sukupolvet eivät etsi tietoa yritysten nettisivuilta. Tietoa haetaan muiden kuluttajien tekemistä arvioista ja suosituksista. Trendwatching on esitellyt ilmiön nimeltä Twinsumers, joka tarkoittaa sitä että kuluttajat etsivät kaltaisiaan (kaksosiaan), kun haluavat tietoa ja suosituksia. Musiikkipalvelu Last.fm, kirjoihin keskittynyt Amazon ja Hunch.com, joka etsii profiililtaan samankaltaisia ihmisiä auttamaan käyttäjiään päätöksentekotilanteissa ovat tästä hyviä esimerkkejä. Jungner puhui suositusten vaihdannasta ja markkinoista.

Pulaa luottamuksesta

Yrityksiin luotetaan tällä hetkellä vähemmän kuin koskaan ennen. Tähän vaikuttanee vastuullisuus-blogipostissani kertomani yritysskandaalit, kuten Mattel, myrkkyfarkut jne. sekä lama. Yritysten todellisista toimista halutaan tietoa. Katsotuimmat ja kohutuimmat dokumentit ovat yrityksistä. Richard Pinderin mukaan tietoa tuotteista ja palveluista haetaan kirjoittamalla hakukoneisiin esimerkiksi haluttu tuoteryhmä + sucks. Pinder kertoi, että USA:ssa verkossa käydään joka päivä 3,5 miljoonaa keskustelua. Tavalliset ihmiset tuottavat materiaalia verkkoon paljon yrityksiä enemmän. Pinder kertoi myös tutkimuksesta, jonka yhtenä tuloksena oli, että ne yritykset, joilla on eniten suosituksia, kasvavat 4 x nopeammin kuin kategoria keskimäärin.

Rehnin mukaan kriisissä, joka maailmaa koettelee, ei ole kyse finanssikriisistä, vaan luottamuskriisistä. Kriisin seurauksena luottamus on rakennettava uudestaan. Vaikka maailmaa koetteleekin nyt luottamuskriisi, Rehnin mukaan oikea tapa vastata siihen ei ole kertoa, että on luotettava. Jos joutuu kertomaan että on luotettava, luottamus on jo kaikonnut. Vastaus luottamuskriisiin on avoimuus. Myös Jungner sanoi omassa esityksessään, että tulevaisuudessa luottamus korostuu.

Tulevaisuuden voittajat

Aikana, jolloin olemme oppineet että tietoa kyllä saa, jos vain haluaa ja jaksaa etsiä, yritykset jotka eivät ole avoimia, tulevat olemaan häviäjiä. Voittajia ovat ne, jotka tekevät itsestään läpinäkyviä. Tulevaisuudessa yritykset eivät enää ole mustia laatikoita, eivätkä johtajat mystisiä henkilöitä, jotka hallitsevat markkinaa.

Rehn ennusti, että tulevaisuuden viestintäjohtajat ovat läpinäkyvyys-johtajia. Uuden ajan kuluttajat eivät enää näe, että kontrolli voidaan ottaa heiltä pois.

Tulevaisuuden yritykset ovat mahdollistajia ja tärkein kysymys, jonka voi yritykselle esittää on: Mitä te mahdollistatte?

Yksi kasvava trendi on kokeellisuus. Puolivalmiita, beta-versioita, joita käyttäjät pääsevät myös kehittämään, tullaan näkemään yhä enemmän. Se viestii myös vähentyneestä kontrollista.

Tarttuvat ideat

Markkinointiviestintä ei ole enää asiakkaille viestimistä, vaan viestintää asiakkaiden kanssa. Luovuuden pitää huomioida meneillään oleva murros ja sopeutua siihen. Pinder kiteytti asian näin: “the cerative power of work is valuable like never before. Conversation is becoming faster, broader and more influential with the rise of digital content. Contagious ideas have to live to a new standard. They have to change conversations.”

Alf Rehnin avainasiat

The technologies that have driven the rise of digital society are becoming as interesting as asphalt

The age of copy

Cheap technlogies, ubiquotos media, endless content

The important thing instead is what the technolgies point to

Review Society

The death of control in market communication

The new secret sauce:

  • Radical transparency
  • The new trust
  • Post originality

Who’s your Chief Transparency Officer?

Marketing used to inform, now it invites

It’s no longer about products and services, It is about enabling

From management to fanagement

Everything’s experimental

Vastuullisuus

1200965_happy_ball

Kahdessa viimeisessä kirjoituksessa olen maininnut vastuullisuuden trendin. Mitä tällä trendillä tarkoitan? Sana vastuullisuus vilahtelee tuon tuostakin eri yhteyksissä: mediassa, tuotekonsepteissa, kirjoissa ja seminaareissa. Elinkeinoelämän Keskusliiton sivuilla Vastuullinen yritystoiminta määritetään näin:
Vastuullinen yritystoiminta (Corporate Responsibility) on yrityksen liiketoimintaa tukevaa, omaehtoista vastuullisuutta. Taloudellisten näkökohtien lisäksi  vastuullinen yritys kiinnittää huomiota ympäristöasioihin sekä sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin ja eettisiin näkökohtiin.

Vastuullisuuden drivereina toimivat muun muassa ilmastonmuutos, epäeettinen yritystoiminta, maailman talouskriisi sekä vapaa ja nopea tiedonvälitys.

Ilmastonmuutoksen kiihtymisen myötä luonnon monimuotoisuus on vähentynyt, kertoo WWF:n Living Planet Report. Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja noin 1,25 kertaa sen verran kuin mitä biosfääri tuottaa, suomalainen nelinkertaisesti. Jos kaikki kuluttaisivat niin kuin keskiverto suomalainen, kuluttamisemme ylläpitämiseen tarvittaisiin yhteensä neljä maapalloa, valottavat Roope Mokka ja Aleksi Neuvonen kirjassaan Olimme Kuluttajia, neljä tarinaa vuodesta 2023.

Epäeettinen yritystoiminta on ylittänyt uutiskynnyksen viime aikoina useasti. Monet muistanevat kohun Kiinan maitojauheskandaalista tai lasten leluja valmistavan Mattelin, joka on viime vuosien aikana joutunut useammin kuin kerran vetämään tuotteitaan pois markkinoilta vaarallisuuden takia. Juuri nyt kuohuttavat myrkkyfarkut.

Osallistuin huhtikuussa Talentumin järjestämään koulutukseen, Yhteiskuntavastuu brändin rakentajana, jossa Susanna Härkönen kertoi, kuinka Kiinan viranomaiset olivat löytäneet 5 kk:n seurantajakson aikana 23 000 tapausta, joissa ruoan raaka-aineet olivat väärennettyjä tai erittäin huonolaatuisia, tai sisälsivät myrkkyjä kuten formaldehydia, syöpää aiheuttavia kemikaaleja, laittomia väriaineita ja kemiallisia vahoja. Karua kuultavaa.

Tietoisuus on kasvanut internetin vapaan ja nopean tiedonvälityksen seurauksena ja kuluttajat ovat alkaneet peräänkuuluttaa vastuullisuutta, läpinäkyvyyttä ja rehellisyyttä.

Minua on inspiroinut Jaana Haapalan ja Leena Aavameren kirja Omatuntotalous, joka käsittelee vastuullisuuden nousua ja syitä sen takana. Kirjassa esitellään esimerkkejä vastuullisista yrityksistä, vastuullisuuden eri tasoista sekä tutkittua tietoa vastuullisesta kulutuskäyttäytymisestä, josta on ollut merkkejä näkyvissä jo usean vuoden ajan.

Markkinoille on lanseerattu mielenkiintoisia tuotteita ja palveluita pesuaineista päästöttömiin hotelleihin, joissa vastuullisuus on ollut tavalla tai toisella vahvasti mukana.  Katso ainakin Doven kampanja Aidon Kauneuden Puolesta, eettisiä ja ekologisia pesuaineita Method, mikrolainoja kuluttajalta kuluttajalle Kiva, punaiset tuotteet aidsia vastaan, kestävän kehityksen periaatteella valmistettuja vaatteita muun muassa Patagon ja Globe Hope, kosmetiikkapuolelta esimerkiksi Jurlique, päivittäistavaramyymälöistä Whole Foods Market, ravintoloista Acorn House. Mainitsemisen arvoisia esimerkkejä on satoja. Lupaan tiputella niitä tasaisin väliajoin.

Taantuma on edelleen kiihdyttänyt vastuullisuuden trendin nousua. Maailmaa koettelevassa lamassa kaivataan muutosta. In change we believe in.

End of part 1.