terveys

Seuraa näitä trendejä

Olen päivittänyt blogiani harvakseltaan viime aikoina ja piakkoin blogini hiljenee toviksi kokonaan suuren elämänmuutoksen myötä. Mutta vain toviksi: tarkoituksenani on jatkaa bloggaamista jälleen alkusyksystä.  Siltä varalta, että tämä jää viimeiseksi postiksi hetkeen, olen listannut mielestäni mielenkiintoisia trendejä, joita kannattaa tänä vuonna seurata. Järjestys on vallattoman mielivaltainen.

1. KIELTOKULTTUURI

Isoveli valvoo. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi maaliskuussa koulujen kasvisruokapäivän, johon tuli alunperin aloite Vihreiltä. Tupakointia on rajoitettu radikaalisti ympäri maailman kauheine uhkakuvineen. Kansanterveyttä rasittava ylipaino ja siihen liittyvät ratkaisumallit erilaisine makeisveroineen ovat nostaneet päätään poliittisessa keskustelussa. Tuorein Viewpoint-lehti kutsuu aikakauttamme nimellä the Prohibition Era. Tällä tarkoitetaan sitä, että elämäntapavalintoja ei enää nähdä elämänpoliittisina ratkaisuina, vaan puhtaan poliittisina ja eettisinä kysymyksinä. Erityisesti kansanterveyteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia pyritään ratkaisemaan politiikan keinoin. Ratkaisut ovat usein kuitenkin kansalaisia rajoittavia kieltoja. USA:ssa joissakin osalvaltioissa on otettu käyttöön niin sanottu “fat tax” elintarvikkeille, jotka sisältävät runsaasti energiaa. Englannissa on keskusteltu erityisestä verosta hampurilaisille, chipseille ja makeisille jo vuodesta 2004. Australiassa taas on rajoitettu pullotetun veden käyttöä. Bundadoonista tuli tänä vuonna maan  ensimmäinen täysin pullotetusta vedestä vapaa kaupunki.

Aika näyttää, minkälaista liikehdintää ja vastatrendejä kieltokulttuuri aikaansaa. Kukko ei tunnetusti käskien laula ja pakko on huono muusa muutokselle. Hyvänä esimerkkinä ja ehkäpä myös ohjenuorana, voidaan pitää Volkswagenin The fun theory-kampanjaa, jossa ihmiset saatiin käyttämään hissien sijaan portaita, kun portaat oli muutettu suuriksi soiviksi pianonkoskettimiksi.

Business Weekin mukaan yhteiset ongelmat kuten ilmastonmuutos saavat ihmiset kerääntymään yhteen ja etsimään ratkaisuja. Esimerkkeinä muun muassa Pop Tech-seminaari, jossa ratkotaan seminaariväen voimin jotain yhteistä ongelmaa ja Viewpointista bongaamani Betavinen Social Exchange, jossa  haastetaan ihmisiä keksimään ratkaisuja kehittyvien maiden ongelmiin hyödyntäen mobiiliteknologiaa. Betavinen takana on Vodafone. Ehkäpä poliittisten päättäjien olisi viisasta pistää jotain näistä esimerkeistä korvan taakse.

Miten PepsiCo reagoi Yhdysvalloissa taisteluun lasten lihavuutta vastaa?

PepsiCo osallistui Yhdysvaltojen presidentin vaimon Michelle Obaman lanseeraamaan lasten lihavuutta vastaan taistelevaan “Let’s Move” -läskikapinaan, kertoi Kauppalehti helmikuussa. Yhdysvalloissa on keskusteltu paljon sokerijuomien vaikutuksesta lihavuuteen. Muina toimenpiteinä terveyden edistämisessä ja liikalihavuuden ehkäisemisessä, PepsiCo on muun muassa lupautunut merkitsemään kalorimäärät juomapulloihinsa ja automaatteihin. PepsiCo:n Frito-Lay myy suosituimmista tuotteistaan 100 kalorin pusseja.

2. VAIHTOTALOUS

Vaihtotaloudesta on pöhisty jo jonkun aikaa. Sen kiihdyttäjänä on ennen kaikkea ilmastonmuutoksen torjuminen: jätteen sekä kierrossa olevien tavaroiden määrän vähentäminen. Ihmiset hukkuvat vanhoihin malleihin ja viime kauden vaatteisiin nopeasyklisessä maailmassa, jossa uusia päivityksiä ja lanseerauksia tehdään yhä kiihtyvään tahtiin.

Suomalaisia esimerkkejä tavaroiden kierrättämiseen ovat Kuinoma sekä Netcycler. Kuinoma esittelee toimintaansa sivuillaan näin: “Kuinomasta löydät laadukkaat tuotteet, joita muut lainaavat sinulle silloin kun eivät niitä itse tarvitse. Sinäkin voit omia tuotteitasi lainaamalla auttaa muita, ehkäistä ilmastonmuutosta ja tienata lisäeuroja.” Netcycler on käytetyn tavaran vaihto- ja lahjoituspalvelu. Netcycler auttaa pääsemään eroon tarpeettomista tavaroista etsimällä niille uuden omistajan.  Netcycler aloitti toimintansa maaliskuun lopussa. Käyttö on toistaiseksi maksutonta. Sivuilla kerrotaan, että tulevaisuudessa tullaan lanseeraamaan maksullisia lisäpalveluita.

Oma lukunsa ovat tietenkin yritykset, jotka valmistavat tuotteita kierrätetyistä materiaaleista.

YTV:n mukaan joka vuosi keskivertosuomalainen kuluttaa noin 40 tonnia kiinteitä luonnonvaroja ja synnyttää yhdyskuntajätettä noin 500 kg. Meillä on tavaraa ylin kyllin. Britannian pienvarastointiyritysten liikevaihto oli 386 miljoonaa euroa vuonna 2005 ja se kasvaa vuosittain noin 40 %. Britit tuhlaavat vuosittain yli 11 miljardia euroa tavaroihin, joita käytetään vain harvoin tai ei ollenkaan, valotti Riittää jo-kirjan kirjoittaja John Naish oman maansa tilannetta. Miksi vuokrata varastotilaa rojuille, jos muut voivat hyötyä niistä?

3. YHTEISKÄYTTÖ

Vaihtotaloudesta voidaankin siirtyä näppärästi yhteiskäytön trendiin. Yhteiskäytön trendiä ajavat samat muutosvoimat kuin vaihtotalouttakin. Viewpointissa on visioitu yhteisten jääkaappien ja pyykinpesukoneiden tulevan pian. Myös kollektiivisten vaatehuoneiden on ennustettu kasvattavan suosiotaan. Taantuma on ajanut ihmisiä yhteen. Kollegani, New Yorkissa omaa trenditoimistoaan Wevolvea pyörittävä Nuppu Gävert kertoili, että New Yorkissa ihmiset kokoontuvat taantuman aikana yhteen ja perustavat erilaisia poikkitieteellisiä yhteisöjä ja jakavat erityisesti työtiloja. Esimerkkeinä yhteisöllisistä työtiloista hän mainitsi Green Spacesin sekä virtuaalisen kollaboraatioympäristön Pbworksin.

Springwise esitteli tällä viikolla SyncFu-nimisen verkkosovelluksen, joka mahdollistaa ihmisten kerääntymisen yhteen hankkiakseen jonkun tuotteen mahdollisimman huokeaan hintaan porukalla.

4. OMAVARAISUUS

Ilmastonmuutoksesta johtuvat luonnonkatastrofit ovat innoittaneet eri alan asiantuntijoita innovoimaan erilaisia asumisen ratkaisuja, joissa omavaraisuus korostuu. Asuntotietokeskuksen sivuilla visioidaan tulevaisuuden kestävien yhdyskuntien olevan erityisesti energiantuotannon osalta mahdollisimman omavaraisia. Sekä sähkö että lämpö tuotetaan paikallisesti. Mielenkiintoinen hanke on esimerkiksi Viewpoint-lehdessä esitelty Oogst, jossa sekä sähkö että ruoka tuotetaan itse.

5. LEIKKISYYS

Leikkisyys on kasvava trendi. Se on vastatrendi liialliselle teknisyydelle. Tätä korostivat myös Markkinointiviestinnän viikoilla puhuneet Mikael Jungner sekä Virta Communityn Kaisa Saarinen. Järkevässä, ongelmien kyllästämässä maailmassa kaivataan leikkisyyttä ja päämäärättömyyttä. Leikkisyyden puolesta puhuu myös esimerkiksi Facebookin erittäin suuren suosion saavuttaneet pelisovellukset. Tarve leikkisyydelle ja ilolle on kasvanut osaltaan myös taantuman vaikutuksesta. Toisaalta leikkisyys voidaan nähdä vastareaktiona tehokkuusyhteiskunnalle ominaiselle kaiken rationalisoinnille ja tehostamiselle, jonka seuraukset ovat osittain kontraproduktiivisia. Ylenpalttisen stressin kuormittaman ihmisen työtehokkuus on huono, eikä luovuus kuki.

6. HYPERPAIKALLISUUS

Jälleen yksi trendi, joka on noussut ja muuttanut muotoaan taantuman aikana. Ennen taantumaa puhuttiin paljon paikallisuuden trendistä, jossa painotettiin ihmisen tarvetta kuulua globaalissa maailmassa johonkin. Kun ympärillä oleva maailma verkon myötä laajeni, kasvoi kiinnostus omia juuria kohtaan ja puhuttiin myös kansallisromantiikan trendistä: kansallispukujen ja kanteleiden paluusta. Mikael Junger on puhunut uudesta paikallisuudesta, jossa paikallisuutta on verkon ansiosta helpompi ylläpitää. Uudessa paikallisuudessa voi valita asiat, jotka ovat itselleen läheisiä.

Taantuman aikana ihmisten haluavat tukea lähialueitaan on kasvanut.  Taantuman lisäksi trendiin vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuminen ja ihmisten halu ostaa lähellä tuotettua, niin että tuotteiden kuljetusmatkat jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Jäljitettävyys liittyy oleellisesti hyperpaikallisuuden trendiin ja on tae siitä, että tuote on todella valmistettu lähellä. Viewpoint nimittää trendiä hyperpaikallisuudeksi.

Hyperpaikallisuus on valloittanut etenkin New Yorkin, josta Nuppu Gävert vinkkasi parikin mielenkiintoista esimerkkiä  Foursquaren
sekä Robotvisionin.

7. MYRKYTTÖMYYS

Myrkyttömyys jatkaa kasvavana trendinä. Myrkyttömyydellä tarkoitan puhdasta, lisäaineetonta ruokaa sekä haitallisista kemikaaleista vapaita tuotteita.

Ruoan puolelta olen jo aikaisemmissa posteissani viitannut Mats-Eric Nilsonin kirjaan Petos Lautasella. Viimeisin lukemani aiheeseen liittyvä loistava kirja on nimeltään Oikean ruoan puolesta. Sen on kirjoittanut toimittaja Michael Pollan, tiede- ja ympäristöjournalismin professori Berkleystä. Pollan kritisoi erityisesti sitä, että ajan saatossa tutkijat ja elintarvikkeiden markkinoijat ovat luoneet nutritionismin ideologian eli ravintoaineuskon, joka on saanut meidät uskomaan muun muassa, että 1) tärkeintä ei ole itse ruoka, vaan sen sisältämät ravintoaineet, 2) tarvitsemme ruokavalintoihimme asiantuntija-apua, koska ravintoaineita ei voi nähdä eikä ymmärtää ilman tutkimusta, 3) ravinnon tehtävä on edistää kapea-alaisesti fyysistä, medikalisoitua terveyttä, ei kontribuoida esimerkiksi epäsuorasti elämänlaatuun ja sen kautta saavutettaviin hyötyihin. Nutritionismissa ihminen nähdään mekaanisen kojeen kaltaisena laitteena, ei holistisena kehon ja mielen sisältävänä ihmisenä. Laajemmassa näkökulmassa maukas ruoka voidaan nähdä yksilön arkipäiväisenä keinona ylläpitää arjen mielekkyyttä tai kulttuurin traditiona, joka ylläpitää perheiden koheesiota ja välittää yhteiskunnan sosiaalisia suhteita.

Siellä täällä muuallakin päätään nostavat puhtaiden raaka-aineiden puolestapuhujat. Kevyttuotteiden myynti on jo kääntynyt laskuun ja vanha kunnon voi on tekemässä paluun ruokapöytiin. Viimeisten viikkojen aikana myös uskomuksiamme rasvoista on ravisteltu urakalla, kun uusia tutkimustuloksia on esitelty Ruotsista ja USA:sta. Tunnettujen lääkäreiden rinnalle on nousemassa uusi sukupolvi, joka suosittelee voin käyttöä potilailleen, kertoi Mediuutiset maaliskuussa. Yksi artikkelissa esitetty mielenkiintoinen tutkimustulos haastaa piintyneitä uskomuksiamme voin haitallisuudesta. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan nimittäin tyydyttyneiden rasvojen käyttö ei lisää sydäntautiriskiä ja voi on vain hyvästä, varsinkin miehelle. Pollan kirjoittaa kirjassaan Oikean ruoan puolesta, että koko ravinnon rasvoihin kytkeytynyt paradigma on kaikesta päätellen murenemassa. Uskomus eläinperäisen rasvan haitallisuudesta on ilmeisesti ollut väärälle pohjalle rakentunut tieteellinen harha-askel, joka on hyödyttänyt elintarviketeollisuutta miljardeilla. Tämän suuntaiset tutkimustulokset tulevat ravistelemaan ja haastamaan elintarviketeollisuutta.

Luomutuotteiden myynti on kasvanut jatkuvasti ja Helsingissäkin on avattu peräti kolme tästä trendistä ponnistavaa myymälää/kahvilaa: Sis Deli, Juuren Puoti ja Maatilatori.

Lukuisat myrkkyskandaalit esimerkiksi elintarvikkeissa, leluissa, vaatteissa ja huonekaluissa ovat saaneet ihmiset varovaisiksi ja epäileviksi. Siksi myös tässä trendissä jäljitettävyys on oleellisen tärkeää ja sen uskotaan korostuvan yhä enemmän tulevaisuudessa. Ihmiset haluavat tietää, mistä tuotteet tulevat, miten ja kuka ne on valmistanut. Tähänkin löytyy jo apuja. Good Guideen on listattu yli 65 000 tuotteen tiedot. Good Guiden tarkoituksena on auttaa ihmisiä löytämään tietoa tuotteiden ympäristöystävällisyydestä, vaikutuksista terveydelle sekä ympäröivälle maailmalle.

Myrkyttömyyden kanssa käsi kädessä kulkevat turvallisuus ja puhtaus. Tulevaisuudessa oletankin näkeväni enenevässä määrin tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat näihin tarpeisiin. Kauppalehti kirjoitti tiistaina, että kulutustavaroiden ja elintarvikkeiden valvontaa on tehostanut koko Euroopan unionin yhteinen ilmoituskäytäntö ja tuotteiden takaisinvedot ovat yleistyneet. Seuraamisen arvoinen blogi on jo aikaisemminkin mainitsemani Kemikaalikimara-kirjan kirjoittaneen Anja Nysténin blogi.

8. LÄPINÄKYVYYS

Kuten kirjoitin, läpinäkyvyys ja jäljitettävyys ovat oleellinen osa etenkin myrkyttömyyden, mutta myös hyperpaikallisuuden trendejä. Maailmaa ravistelleen talouskriisin myötä, läpinäkyvyyden trendi on kuitenkin noussut keskeiseksi ja tärkeäksi muutosvoimaksi ja ansaitsee siksi tulla nostetuksi erikseen esille. Käsittelin aihetta marraskuisessa blogipostissani, jossa kirjoitin Åbo Akademin Professori Alf Rehnin näkemyksestä, jonka mukaan maailmaa koettelevassa kriisissä, ei ole varsinaisesti kyse finanssikriisistä, vaan syvemmälle menevästä luottamuskriisistä. Kriisin jälkeen luottamus on rakennettava uudestaan. Luottamusta rakennettaessa läpinäkyvyys on ensiarvoisen tärkeää. Nopean ja kaikille avoimen tiedon välityksen aikakaudella ennen kaikkea huonot, mutta myös hyvät uutiset leviävät nopeasti. Voit tutustua blogikirjoitukseen tästä. Tutkimustoimisto 15/30 julkaisi maaliskuussa Kansallisen Nuorisotutkimuksen, jossa kävi ilmi että nuorten keskuudessa muun muassa politiikkaan kaivataan rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Ensi vuoden vaaleja mielenkiinnolla odotellen.

10. ITSENSÄ PARANTELU

Ikuisen kauneuden ja nuoruuden ihannointi ei ole hävinnyt mihinkään. Päinvastoin, meille on jatkuvasti tarjolla uusia vaihtoehtoja itsemme paranteluun. Ihmiset ovat valmiita kokeilemaan lähes mitä tahansa säilyäkseen terveenä ja kauniina. Viime aikoina botox-juhlat ovat saavuttaneet naisten keskuudessa suosiota, eikä itsensä parantelu kirurgin veitsellä aiheuta pahennusta siinä määrin kuin vielä joitakin vuosia takaperin. Talouselämä kirjoitti viime syksynä terveysyhtiöiden markkinoinnin muutoksesta. Kun vielä 10 vuotta sitten mainostettiin Keltaisilla Sivuilla, tänä päivänä silmien laserleikkauksia ja rintojen kohotusleikkauksia mainostetaan naisten lehdissä ja bussipysäkeillä. Esteettinen kirurgia ja hoidot ovat tulleet suurtenkin lääkärikeskusten valikoimiin. Viime aikoina jopa genitaalien ulkonäkökirurgia on ruvennut kiinnostamaan ihmisiä. Tästä kirjoitti Mediuutiset maaliskuuna lopulla.

Kosmetiikassa jyllää trendi nimeltä Turbo beauty, jossa kuluttaja ostaa tutkittuja ja näkyviä toivottuja muutoksia aiheuttavia tuotteita, kertoi M&M lokakuussa. Artikkelissa Nica Lewis, tutkimuslaitos Mintelin kauneusalan ja hyvinvoinnin tutkimusta johtava konsultti kertoi, että Turbo beautyssä kosmetiikkatuotteiden kehitys perustuu kehittyneeseen tutkimukseen ja kliiniseen testaukseen. Tavoitteena on kehittää tuotteita, jotka osin korvaavat kosmeettisista kirurgiaa. Turbo Beauty lähestyy lääketeollisuutta ja lääketiedettä, toisaalla kosmetiikka lähentyy elintarviketeollisuutta. Kauneusvaikutteiset elintarvikkeet kiinnostavat. Tästä kirjoitin viime syksynä blogissani Terveyttä ja hyvinvointia.

Tulevaisuudessa oman geeniperimän selvittämisen on ennustettu olevan kohtuuhintaista ja mahdollista kenelle tahansa. Kun tietää, mitkä sairaudet omaa terveyttä uhkaavat, voidaan suunnitella esimerkiksi yhä yksilöllisempiä ennaltaehkäiseviä ratkaisuja terveyden ylläpitoa varten.

11. LAAJENNETTU TODELLISUUS

Maailmalla ei taida olla trenditoimistoa tai trendinenää, joka ei mainitsisi laajennettua todellisuutta tärkeiden trendien listalla. Virtuaalimaailmat ja 3D avaavat uusia mahdollisuuksia erityisesti elämyksellisyyden puolella. Tämä ilmiö vahvistuu vuoden 2010 aikana, joten suosittelen seuraamaan uusia ilmiöitä ja kirjoittelua asian ympärillä.

Tähän on hyvä lopettaa, vaikka luetteloa olisi helppo jatkaa vielä vaikka kuinka pitkäksi. Mainitsemisen arvoisia ovat vielä ainakin poikkitieteellisyys, paikkatietosovellukset, BRIC-maiden nousevat keskiluokat(tässä aiheesta mielenkiintoinen Newsweekissä maaliskuussa julkaistu artikkeli), kannettava elämä (mikä onkaan se laite, joka monikäyttöisyydellään nousee ylitse muiden?)  sekä seuranta ja yksityisyyden suoja (Samsung on ennustanut, että kymmenen vuoden sisään jokainen ihminen kantaa Rfid-sirua. Mielenkiintoista nähdä minkälaisia vastatrendejä jatkuva valvonta aikaansaa). Myös trendit, joista olen kirjoittanut aiemmin, ovat täysin ajankohtaisia, seuraa siis myös niiden kehitystä.

Palaan trendien pariin ennemmin tai myöhemmin 😉 Aurinkoista kevättä kaikille.

Advertisements

Terveyttä ja hyvinvointia

1032219_freshAuttaa vahvistamaan luontaista vastustuskykyäsitutkitusti terveysvaikutteinen, auttavat hallitsemaan kolesterolisi, Sip your way to beautiful skin.  Kuulostaako tutulta? Mistä on kyse?

Markkinoille näkee tuon tuostakin lanseerattavan uudenlaisia tuotteita ja palvelukonsepteja, joissa lupauksena on paremmin voiva vatsa, kolesterolia alentava vaikutus tai virkeämpi olo. Tietoisuus terveydestä ja sairauksista on kasvanut ja ihmiset kiinnittävät yhä enemmän huomiota hyvinvointiinsa. Tämä ei ole jäänyt huomaamatta yrityksiltä. Tätä trendiä kutsutaan varsin kuvaavasti nimellä terveys ja hyvinvointi. Food Science Central kertoo sivuillaan funktionaalisten ruokien ja juomien markkinan olevan arvoltaan $72 miljardia yhteenlaskettuna Euroopan, Aasian ja Yhdysvaltojen markkinat.

Kalsiumia ja vitamiineja on lisätty tuotteisiin jo pidemmän aikaa. Nyt markkinoita ovat vallanneet tuotteet, jotka muun muassa parantavat muistia ja lisäävät kalorien kuluttamista. Viewpoint # 22 nimesi tällaiset tuotteet Pharma Foodiksi, eli niin sanotuksi lääkeruoaksi. Jopa lapsille on olemassa omia tuotteita. Ywaters valmistaa  lapsille vesiä, jotka parantavat muistia, vastustuskykyä, lihasvoimaa ja luustoa.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ruoat vetoavat ihmisiin, koska terveydestä yleensä ollaan kiinnostuneita. Terveys on yksi suosituimmista hakuaiheista internetin hakukoneissa. Tervesuomi.fi -raportissa kerrotaan, että verkossa tehdään joka päivä arviolta lähes 18 miljoonaa terveyteen liittyvää tiedonhakua. Samassa raportissa kerrotaan, että lähes 80 % on saanut vahvistusta sille, että omaan terveyteensä voi vaikuttaa. Muutama vuosi sitten Terveysportti uutisoi, että suomalaisista internetin käyttäjistä 62 % etsii verkosta terveystietoa. Sitran terveydenhuollon barometri 2008 esitteli vastaavia lukuja. Ja vaikka terveys ei olisi kiinnostuksen kohteena, siihen törmää jatkuvasti mediassa. Onhan esimerkiksi liikalihavuus yksi Suomenkin kansantaloutta rasittavista ongelmista, joka kaipaa ratkaisua.

Viewpoint nosti esiin tietoisuuden nousun toisen puolen. Kun ihmisten tietoisuus kasvaa ja vastuullisuuden trendi valtaa maailmaa, peräänkuulutetaan myös rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Mitä tahansa terveysväittämää ei niellä pureksimatta.

Lehdessä esiteltiin myös kaksi mielenkiintoista kuluttajaryhmää. Toinen ryhmä on nimeltään Food Medics, joille terveellinen ruoka on kaikki kaikessa. He käyttävät paljon aikaa tutkiakseen markkinoilla olevia tuotteita ja ollakseen ensimmäisinä kokeilemassa tuoteuutuuksia. Toinen esitelty kuluttajaryhmä on nimeltään Zeno Youth. Zeno Youthilla tarkoitetaan sukupolvea, joka ovat kasvanut aikakaudella, jolloin on esitelty hybridit lemmikkieläimet ja onnistunut kloonaaminen. He näkevät teknologian pakollisena elintarviketeollisuuden kehityksen kannalta. Tämän ryhmän uskotaan kasvavan tulevaisuudessa.

Lääkeruokien lisäksi mielenkiintoinen ilmentymä on kauneutta edistävät tuotteet. Borba valmistaa kauneustuotteita, jotka ovat syötäviä ja juotavia. Syötävät ja juotavat kauneutta edistävät tuotteet tunnetaan myös nimellä cosmeto food.

On hyvä, että markkinoilla on tuotteita erilaisille kuluttajille. Rahasummista päätellen ihmiset nauttivat mielellään esimerkiksi vitamiininsa veden mukana. Itse ajattelin jatkossakin huolehtia hyvinvoinnistani valmistamalla ruokani itse ja huolehtimalla, että se on tehty hyvistä raaka-aineista. Niin kuin monessa muussakin asiassa, hyvällä ruokavaliolla pääsee pitkälle.

Mielenkiintoisia linkkejä:

http://www.braintoniq.com/

http://activatedrinks.com/

http://www.itoen.com/teashot/index.cfm

http://www.enviga.com/

http://www.f-cup-cookies.com/