trendit

Aivojen tulevaisuuskestävyys

alvaro-reyes-507651
Photo: Alvaro Reyes / Unsplash

Tämän kirjoituksen inspiraationa toimii Fast Companyssa julkaistu video: How To Future-Proof Your Brain For Your Entire Career.

Omat oppini aivoista olen saanut pääasiallisesti Neuroleadership Groupin coaching -koulutuksesta, jossa paino on neurotieteissä.

Tiedämme tällä hetkellä aivoista ja aivojen hyvinvoinnista enemmän kuin koskaan aiemmin, joskin on hyvä pitää mielessä, että lisää opitaan koko ajan. Aivoystävällisyys on merkittävä tapa lisätä hyvinvointia niin työssä kuin vapaa-ajalla. Uskon, että tulevaisuudessa niin yksilöt kuin yrityksetkin ymmärtävät panostaa aivoystävällisyyteen. Minna Huotilaisen ja Katri Saarikiven vasta julkaistu kirja ‘Aivot työssä’ (Otava) kiihdyttänee asian huomioimista.

Aivojen hyvinvointi ja kestävyys ja eivät vaadi rakettitiedettä, mutta suunnitelmallisuutta ja rutiineja.

Peruspilarit ovat videon ja siinä esiintyvän Neuroscientist Tara Swartin mukaan vapaasti suomentamanani seuraavat: (useat muutkin lähteet tukevat näitä):

– Uni (laadukas) ja lepo ylipäänsä

– Positiiviset ihmissuhteet

– Terveyttä edistävä ja ylläpitävä ruokavalio

– Uteliaisuuden ruokkiminen ja uuden oppiminen

– Riittävä määrä liikuntaa

Käydään näitä hieman tarkemmin läpi.

Ihmissuhteiden ja yhteyden tunnetta muihin on tutkittu paljon ja sen tiedetään olevan merkittävä tekijä myös pitkäkestoisessa onnellisuudessa. Yhteyden tunne/Yhteenkuuluvuus on myös itseohjautuvuus- eli motivaatioteorian yksi kolmesta kivijalasta. Ihminen on suhdelo, kuten Frank Martela on kirjoittanut. Positiivinen suhde itseen ja itsemyötätunto ovat myös tärkeitä. Myötätuntoa ja sen merkitystä on tutkittu esim. Co-Passion -hankkeessa ja tulokset ovat kiinnostavia ja puhuvat myötätunnon puolesta. Laadukaaseen vuorovaikuttukseen kannattaa satsata. Kaikki kulminoituu lopulta vuorovaikutukseen. Tässä laarissa ovat myös tunnetaidot.

Sillä, mitä syömme, on merkitystä. Uskon, että tulevaisuudessa myös työpaikoilla kiinnitetään enemmän huomiota siihen, mitä työpaikkaruokaloissa tarjotaan. Ruoka voi nostaa sekä laskea vireystasoa. Sanotaan, että suolisto on toiset aivomme.

Oppiva organisaatio ja elinikäinen oppiminen ovat nousseet taas teemana. Tulevaisuuskestävä organisaatio ennakoi ja pitää huolen, että sillä on menestyksen kannalta tarvittavat kyvykkyydet tänään ja huomenna. Uskon, että yksilöiden oppiminen ja henkilökohtaisen oppimissuunnitelman tekeminen myös työntekijöille on tulevaisuuden organisaatioissa arkipäivää. Oppimisen fasilitaattori voisi olla yksi uusi työnimike.

Liike ja liikkuminen. Luin taannoin haastattelun, jossa aivotutkija Minna Huotilainen pohti välituntien ja liikumisen mahdollisesti positiivista yhteyttä suomalaisten koulumenestykseen. Liikunnalla ylläpidetään terveyttä, mutta näyttää myös vahvasti siltä, että liike myös työpäivän aikana parantaa kognitiivisia kyvykkyyksiä.

Uni on kaiken perusta. Sen meistä jokainen tietänee jo ihan maalaisjärjellä. Tulevaisuudessa unen ja levon merkitys ymmärretään keskeisenä yksilön ja yritysten kukoistukseen vaikuttavana tekijänä. Väsyneenä ajatus ei kulje, tehot laskevat, mieliala laskee, yhteistyötaidot ja motivaatio heikkenevät jne.

Työntekijäkokemuksella on suora vaikutus innovaatiokyvykkyyteen ja asiakaskokemukseen, joten liiketoiminnankin kannalta huomionarvoisia asioita. Hyvä uutinen onse, että sekä yksilöt että organisaatiot voivat vaikuttaa. Jokaiseen osa-alueeseen voi tehdä toimintasuunnitelmia.

 

Also inspired by:

Neuroleadership Group & David Rock

Helsingin Avoin Yliopisto ja kognitiotieteet

Aivot työssä, Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi

Co-Passion -hanke

Brené Brownin tuotanto

Arianna Huffington, Sleep Revolution

Advertisements

Ennakoimalla tulevaisuuskestäväksi

clem-onojeghuo-268146
Photo by Clem Onojeghuo on Unsplash

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Kuntaliiton sivuilla 29.11.2017

Uutisissa ja puheissa kuullaan jatkuvasti maailman muuttuvan nopeammin kuin koskaan ja vain muutoksen olevan pysyvää. Työpaikkojen julistetaan suurimmaksi osaksi katoavan, kun digitalisaatio ja robotisaatio tulevat.

Informaatiotulva ja muutoksen nopeus eivät ole ihanteellisia kivikautisille aivoillemme. Edellä mainittu tapa uutisoida muutoksesta ei varsinaisesti saa meitä ihmisiä innostumaan ja avaamaan mieltämme tulevaisuuksien vaihtoehdoille. Päinvastoin. Ihmisen aivot rakastavat rutiineja ja ennustettavuutta. Olemme taipuvaisia ennustamaan tulevaisuutta lähimenneisyyden perusteella.

Muuttuvan ja monimutkaisen maailman ymmärtämisen tarve on kuitenkin todellinen, sillä maailma ei lakkaa muuttumasta. Hyvä uutinen on se, että muutoksia voidaan ottaa haltuun. Muutoksen ymmärtäminen ja haltuunotto edellyttävät tulevaisuusajattelua.

Tarvitsemme tulevaisuusajattelun menetelmiä tunnistaaksemme ja nähdäksemme muutoksia. Minkälaista maailmaa haluamme rakentaa, mikä on todennäköistä ja mikä on mahdollista? Ennakointi ottaa huomioon systeemiset muutokset ja sen yksi tärkeimmistä kysymyksistä on Entä Jos. Tämä yksinkertainen, mutta ajattelua ruokkiva kysymys avaa meille näkymiä tulevaisuuden vaihtoehtoisista kehityskuluista ja mahdollistaa erilaisten tulevaisuuskuvien pohtimisen nykyhetkessä.

Jokaisella meistä on mahdollisuus kasvattaa kykyään ennakoida, olla tulevaisuustietoisempi ja tehdä tulevaisuuskestäviä päätöksiä. Yksinkertaisinta on asettaa ihminen keskiöön, sillä ihmiset realisoivat tulevaisuuden.  Ja jos demografioita katsoo, ihmisten määrä ei ole vähenemässä, vaikka robotit tulevatkin.

Tulevaisuuksia tutkiessa on syytä kiinnittää huomiota myös pysyvyyksiin. Ihmisen aivot eivät ole muuttuneet perusrakenteeltaan kymmeniin tuhansiin vuosiin. Tietyt tarpeet eivät muutu.

Lyhentyneiden innovaatiosyklien myötä ketterät ja kokeilevat toimintamallit ovat nousseet haastamaan raskaita, kankeita ja pitkiä suunnitteluprosesseja. Asiakaslogiikan aikakausi kutsuu asiakkaat mukaan tulevaisuuden muotoiluun. Tulevaisuuskestävät ratkaisut kehitetään yhdessä asiakkaiden ja arvoverkoston kanssa, ei heille.

Historia on tehty, tulevaisuutta emme vielä tiedä. Ainoa hetki tehdä töitä toivotun tulevaisuuden eteen on tässä ja nyt. Tulevaisuus ei vain tapahdu. Se luodaan yhdessä.

Perheystävällisyyden trendi: Mitä ja Miksi

architecture-2602324_1920

Perhemyönteisyys nousee monella rintamalla, myös työkulttuurissa. Miksi näin?

Yhteiskuntamme on tarponut pitkän polun agraarista urbaaniksi. Maanviljelysaikoina perheen käsite sisälsi sen, mitä nykyään kutsutaan laajennetuksi perheeksi. Ystävät ja sukulaiset olivat tarjoamassa apuaan. Tänä päivänä naiset ovat enenevässä määrin työelämässä ja jälkikasvu päivähoidossa, mutta paradoksaalisesti apua on tarjolla aiempaa vähemmän. Isovanhemmat ovat kiireisempiä kuin koskaan ja ydinperhemalli jyrää. Ruuhkavuosissa tarpovat uhkaavat uupua kohtuuttoman työtaakan alle.

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä peräänkuuluttaa yhteisöllistä vanhemmuutta 2010-luvulla:”Kaikkein suurin uhka lasten kasvulle ja kehitykselle on jättää vanhemmat liian yksin ja liian vähälle tuelle”. Moderneilla perheillä on uudenlaisia tarpeita, jotka kohdistuvat niin yhteiskuntaan, työnantajiin kuin palvelun tarjoajiin. Uudenlaisia ajatuksia ja yrityksiä tarvitaan perheystävällisyyden jälleenrakentamiseen.

Suomalaiset haluaisivat keskimäärin 2,44 lasta, mutta keskimääräinen lapsiluku naista kohti on nyt 1,65. Syitä on varmasti monia. Tutkimusten mukaan yksi näistä on rapistuva usko tulevaisuuteen. Toinen syy lienee asenteissa. Työ ja perhe erotetaan edelleen voimakkaasti toisistaan. Nykyisin tiedetään, että tällainen erottelu on käytännössä mahdotonta. Ihminen on kokonaisuus ja kantaa mukanaan monia rooleja. Yrityksiltä tarvitaan perhemyönteisyyttä ja konkreettisia perhemyönteisiä toimintatapoja. Väestön ikääntyessä perhemyönteisyyden tulee ulottua myös mahdollisesti apua tarvitseviin vanhempiin.

Työ on kaiken kaikkiaan muuttunut teollisen paradigman mallista ja tuotantotyöstä tietotyöksi. Tulevaisuudessa kaikki mikä voidaan automatisoida automatisoidaan. Hyvinvointivaltion asiantuntijoita ei motivoida enää pelkästään rahalla. Työntekijäkokemus ja yrityskulttuuri ovat tänä päivänä kilpailuetutekijöitä. Samalla myös johtamisen on muututtava. Teal -ajattelustaan tunnettu Fredric Laloux nostaa Wholenessin – ihmisen kokonaisena olemisen mahdollisuuden yhdeksi menestystekijäksi tämän päivän liiketoiminnassa. Perheystävällisten yritysten työntekijät ovat tutkimusten mukaan sitoutuneempia kuin perinteisemmällä mallilla toimivien yritysten. Perheystävällisyys luo jaettua arvoa. Työntekijät ja heidän perheensä, yritykset ja yhteiskunta – kaikki hyötyvät. Tänä vuonna sekä Dna että Etera ovat olleet otsikoissa perheystävällisten tekojensa vuoksi.

Perhemyönteisyyttä peräänkuulutetaan nyt ympäri maailman kehittyneillä markkinoilla. Facebookin operatiivinen johtaja Sheryl Sandberg on kirjoittanut kirjan Lean in, jossa hän antaa vinkkejä naisille työn ja perhe-elämän menestyksekkäästä yhdistämisestä. Näyttelijä Ashton Kutcher ja Facebookin perustaja Mark Zuckerberg ovat isien esiinmarssin äänitorvia ja puoltavat tasavertaista vanhemmuutta.

Myös Sheryl Sandberg nosti tasavertaisen vanhemmuuden yhdeksi kriittiseksi tekijäksi työ- ja perhe-elämän yhdistämisessä. Suomessa Väestöliitto kehittää perheystävällisen työpaikan sertifikaattia.

Elämänkaari-ajattelu itsessään on jo muuttunut. Opiskelut kestävät pidempään, lapsia saadaan keskimäärin vanhempana, naiset ovat enenevässä määrin työelämässä ja eläkkeelle ei jäädä välttämättä koskaan. Lapset saatuaan kaupungeissa asuvat yli 30-vuotiaat ruuhkavuosiaan elävät perheet eivät halua jäädä kodin seinien sisäpuolelle, vaan haluavat nauttia kaupunkikulttuurista. Tämä vaatii kaupungeilta ja palveluilta perheystävällistä muotoilua.

Riikassa on Kids Taxi, jonka takseissa on lapsiperheitä palvelevat varusteet. Englannissa Starbucks -ketju on ottanut perheet erityiseksi kohderyhmäkseen ja on opettanut baristansa lämmittämään perheen pienimpien maidon oikean lämpöiseksi. Ikean Småland ja perheystävällinen ravintola ovat avaintekijöitä siihen, miksi Ikea on lapsiperheiden suosiossa. Tämä näkyy yrityksen viivan alla.

Kysyttäessä ihmisiltä elämän tärkeitä asioita, perhe nousee lähes poikkeuksetta tärkeimmäksi. Läheiset, sosiaaliset suhteet ovat Harvardissa tehdyn tutkimuksen mukaan tärkein määrittävä tekijä pitkäkestoiselle onnellisuudelle.

Perhevapaauudistuksessa hallituksen tavoitteena on lisätä tasa-arvoa työelämässä ja vanhemmuudessa sekä joustavoittaa paluuta perhevapailta työelämään.

Muutos on mahdollisuus. Lapsissa on tulevaisuus. Perhe on paras syy.

Empatia ja tunnetaidot liiketoiminnan kehittämisen keskiössä

“I’ve learned that people will forget what you said, people will forget what you did, but people will never forget how you made them feel.”

Nämä kuuluisat ja viisaat sanat ovat Maya Angeloun lausumat. Niihin kiteytyy kokemuksellisuuden ja motivoinnin näkökulmista paljon. Kun käyn puhumassa asiakaskokemuksesta, pyydän usein kuuntelijoita sulkemaan silmänsä ja miettimään jotakin kokemusta, joka on jäänyt mieleen. Kun sitten puramme auki, mitä kenellekin tuli mieleen, olennaisinta on oivallus siitä, että ensin kokemus tuntuu ja vasta sitten mieleen palaa tilanne, ketä siinä oli läsnä, mitä tapahtui ja mitä sanottiin.

Olen tehnyt asiakasymmärryksen ja ennakoinnin parissa töitä pian 14 vuotta. Tänä päivänä menetelmissäni yhdistyvät liiketoiminta-ajattelu, muotoiluajattelu, tulevaisuusajattelu ja neurotieteitä, käyttäytymistieteitä ja positiivista psykologiaa yhdistävä coaching. Miksi näin.

Meillä on toden totta tunnemuisti ja on perusteltua puhua tunnejäljistä. Me jätämme tunnejälkiä yksilöinä ja yrityksen edustajina = brändeinä. Muistamme ne asiat, jotka ovat aiheuttaneet meissä voimakkaan tunnekokemuksen. Muistamme positiivisia kokemuksia helpommin kielteiset kokemukset. Tässä ollaan tekemisissä ihmisen biologian kanssa. Selviytymisen kannalta on ollut tärkeää muistaa vaaran paikat.

Asiakaskokemuksen kannalta ymmärrys tunteiden merkityksestä on keskeistä. Jos halutaan parantaa asiakaskokemusta tai kehittää merkityksellisiä ratkaisuja, on ensin virittäydyttävä käyttäjän taajuudelle ja päästävä kiinni tunteisiin. Kokemukset ja päätökset ovat kiinni tunteissa ja siksi tunteet ovat liiketoiminnan kova ydin. Sanotaan, että tunne ohjaa, järki perustelee. Huonon asiakaskokemuksen jälkimainingeissa, saatamme äänestää jaloillamme ja päättää asiakassuhteen siihen paikkaan. Kun taas miellyttävät kohtaamiset saavat meidät haluamaan uusintaa.

Tulevaisuuden (asiakas)kokemusmuotoilussa empatia ja tunnetaidot nousevat keskeisiksi. Ja kun puhutaan tunnetaidoista, päädytään lopulta aivotutkimuksen piiriin ja tunteiden anatomiaan. Tänä päivänä tiedämme valtavasti aivoista ja siitä mikä sulkee ihmisen mielen, kaventaa ajattelun ja aikaansaa taistele tai pakene reaktion ja toisaalta miten laadukas vuorovaikutus, luottamus ja tunneside rakentuvat. Tunnetaitoihin liittyvät olennaisesti tietoisuustaidot ja tilannetaju.

Screen Shot 2017-09-04 at 18.18.19

Empatia on laadukkaan vuorovaikutuksen keskiössä. Kokemukset luodaan aina vuorovaikutuksessa. Siksi empatia on tärkeä saada yrityksen dna:han. Tällä hetkellä empatiaa pyritään ohjelmoimaan myös digitaalisiin vuorovaikutuspisteisiin ja keinoälyyn.
Tiedätkö, mikä on asiakkaillesi merkityksellistä? Minkä tunteen sinä jätät? Mitä teillä johdetaan?

Kun halutaan päästä kiinni asiakaskokemukseen ja asiakkaiden piileviin tarpeisiin, joita myös emotionaalisiksi tarpeiksi kutsutaan ja yhteiskehittää merkityksellisiä ratkaisuja, palvelumuotoilu antaa oivat eväät.

Asiakaskokemuksen toinen puoli on työntekijäkokemus ja kulttuuri, sillä rakenteet ohjaavat toimijuutta. Tunneälykkäät yritykset ovat tutkimusten mukaan 20 % suorituskykyisempiä kuin verrokit, joissa tunneälyyn ei ole satsattu*.

Ota rohkeasti yhteyttä, jos kiinnostuksesi heräsi.

Kirjoittaja on tulevaisuusmuotoilija ja ratkaisukeskeinen coach (Neuroleaderhip Group).

Aikaisempi kirjoitukseni emotionaalisista markkinoista löytyy täältä.

* Jalonen, Vuolle, Heinonen, 2016, Negatiiviset tunteet, positiivinen bisnes, Talentum Pro

Huomisen organisaatiot ja itseohjautuvuus

Osallistuin taannoin Tomorrow-tapahtumaan, jossa oli puhumassa liuta sekä kansainvälisiä että kotimaisia huippupuhujia.  Seurasin Tomorrow-tapahtuman rakentumista tiiviisti kevään aikana ja myös luotsaamani Futures Specialists Helsinki -verkosto antoi tukensa tapahtumalle ja oli edustettuna paikan päällä. Tomorrow -tapahtuman isä on Lauri Ahonen, designer, konsultti ja yrittäjä. Hän halusi tuoda yhteen radikaalit optimistit ja suunnata ihmisten katseet kohti tulevaisuutta. Ei liene mikään yllätys, että otin Lauriin yhteyttä, kun kuulin tapahtumasta ja teemoista.

Tapahtuma oli jaettu neljään osa-alueeseen, jotka käsittelivät epävarmuuden kohtaamista, sen kääntämistä mahdollisuuksiksi, organisaatioiden tulevaisuuden tarvittavia kyvykkyyksiä sekä radikaalia optimismia.

Olen tehnyt töitä työn tulevaisuuden parissa ja ehkä siksi mieleeni jäivät ennen kaikkea työn tulevaisuutta käsittelevät esitykset. Intohimo ja peri-inhimilliset tunteet olivat yhteistä kaikille esityksille. Varsinkin hyvinvointivaltioissa työn saralla on meneillään murros, ei pelkästään digitaalinen, vaan myös inhimillinen. Liikehdintää on nähtävissä paljon. Keppi ja porkkana eivät enää toimi johtamisen välineinä. Tiedämme ihmisten motivoinnista ja innostamisesta enemmän kuin koskaan. Tiedämme, että hyvinvoiva ja innostunut työntekijä on tuottavampi ja innovatiivisempi (esim. Harter, Schmidt, Asplund, Killham, & Agrawal, 2010). Tiedämme, että motivaatioon vaikuttavat olennaisesti sisäsyntyiset tekjijät: autonomia, pärjääminen ja  työn tarkoitus (Daniel Pink). Silti organisaatioissa keskitytään usein enemmän ulkoisilla tekijöillä motivointiin, valitettavan usein lähinnä rahaan, vaikka tiedossa on myös se, ettei varallisuus juurikaan lisää hyvinvointia tietyn pisteen jälkeen, joka tavoitetaan kehittyneessä yhteiskunnassa melko nopeasti.

Ruotsalainen tunnettu organisaatioiden uudistaja Karin Tenelius puhui omassa puheenvuorossaan valmentavasta johtamisesta sekä matalan hierarkian organisaatioista. Teneliuksen mukaan tulevaisuudessa menestyvät yritykset, joissa työntekijät johtavat itse itseään ja päätöksenteko on avointa sekä demokraattista. Johtajan tärkein tehtävä on saada työntekijät kukoistamaan. Matalan hierarkian malli leviää maailmalla. Suomessa edelläkävijöitä ovat mm. Reaktor, Vincit ja Futurice, kansainvälisiä esimerkkejä ovat esimerkiksi Zappos, Semco ja Buurtzorg. Viimeksi mainittu on tuonut menestyksekkäästi asiakkaat toimintansa keskiöön.

The connected company kirjastaan tunnettu Dave Gray kertoi omassa omassa esityksessään, mitä jokainen ihminen voi tehdä auttaakseen yrityksiä kukoistamaan. Hän antoi ajattelemisen aihetta haitallisista uskomuksista ja organisaatioita rapauttavista käyttäytymismalleista sekä niistä vapautumiseen. Hänen mukaansa tulevaisuudessa menestyvät ihmiset, jotka kyseenalaistavat omat uskomuksensa, tutustuvat ja nojautuvat laajasti useisiin erilaisiin teorioihin ja näkemyksiin sekä kokeilevat ja soveltavat rohkeasti.

Petri Rajaniemi sai raikuvat suosion osoitukset lopettaessaan esityksensä kehoittaessaan jokaista hyväksymään itsensä sellaisena kuin on, sillä hyväksymällä ja arvostamalla itseämme, voimme hyväksyä ja arvostaa muita ja se on avain yhteiseen parempaan tulevaisuuteen. Jo muinaiset kreikkalaiset tämän ymmärsivät, kuten aforismi Gnōthi seauton (Tunne itsesi) kiteyttää.

Radikaali optimisti olen melkein minäkin tapahtuman jälkitunnelmissa, pohtiessani voisimmeko ottaa askeleen Peter Sengen osoittamaan suuntaan, kohti myötätuntoisempaa maailmaa. Palikat ovat paikoillaan, nyt ne tulee yhdistää.

Mennyttä, tulevaa ja muotoilua

Perustin tämän blogin kolmisen vuotta sitten kolmesta syystä: 1) Ilmiöt ovat intohimoni. Olen utelias ja seuraan jatkuvasi, mihin maailma on menossa. Osittain kiinnostus on ammatillinen. Olen toiminut 10 vuotta brändien ja markkinoinnin parissa ja sen alan asiantuntijana täytyy olla käsitys muutoksen ajureista. 2) Verkossa ei ollut ilmiöihin keskittyvää analyyttista suomenkielistä blogia. Tai ainakaan minä en löytänyt sellaista. 3) Halusin blogin avulla herättää keskustelua havaitsemistani trendeistä ja tutustua samankaltaisiin ihmisiin. Nämä 3 syytä ovat edelleenkin ajankohtaisia. Otan mielelläni vastaan linkkejä trendejä kartoittavista ja analysoivista blogeista. Osan tavoitteista olen saavuttanut, osaa en.

Olen tutustunut blogini kautta uusiin ihmisiin. Joten sen tavoitteen olen saavuttanut. Siitä paras esimerkki on viime keväänä tämän blogin kautta minuun yhteyttä ottanut 15/30:n trendiasiantuntija Pauli Komonen. Sähköpostiviestittely johti meidät tapaamaan ja perustimme Futures Specialists Helsinki-verkoston, joka on vapaamuotoinen verkosto tulevaisuus- ja trendialan ihmisille. Verkoston lähtökohta on ammatillinen: se toimii keskustelufoorumina niille, jotka työskentelevät tulevaisuuksien tutkimuksen, trendien havainnoinnin, strategisen ennakoinnin ja vastaavien teemojen parissa. Tapaamme tällä hetkellä kerran kahdessa kuukaudessa.

Ennen kuin huomasimmekaan, olimme Futures Specialists Helsingin nimissä järjestämässä tulevaisuuseksperteille,
trenditutkijoille, innovaattoreille ja strategisille suunnittelijoille LaFutura nimistä tapahtumaa Helsinkiin yhteistyössä saksalaisen Trendonen kanssa. Tapahtuma järjestetiin Helsingissä, Päivälehden Museossa 9.11. Kiitos vielä kaikille järjestäjille, osallistujille, sponsoroijille ja loistaville puhujille. LaFutura on järjestetty aiemmin kaksi kertaa. Viime vuonna tapahtuma oli rinnakkaisesti Berliinissä ja New Yorkissa. Tapahtuman teema oli Bileiden jälkeen – selviytymisstrategioita uudessa Euroopassa.  Valtavien makrotason muutosten myötä Euroopasta tulee yhä ennakoimattomampi. Kartoitimme uuden toimintaympäristön keskeiset ongelmat, esteet ja mahdollisuudet neljän teemakokonaisuuden kautta. Teemoja olivat  hyperlokaalit taloudet, uudet ravintoekosysteemit, uudet kansalaisaktiivisuuden mallit sekä uudenlainen avoin kollaboraatio. Lyhyet kuvaukset teemoista löytyy täältä. Lisäksi pohdimme metodeja ja kokeilimme, miten muotoiluajattelua (design thinking) hyödyntäen voimme työstää trendejä. Tapahtuma oli menestys. Noin 70 alan asiantuntijan kanssa työskentelimme koko päivän teemojen ympärillä. Teemme parhaillaan yhteenvetoa tapahtumasta, joten siitä lisää vielä ennen vuoden vaihdetta.

Minä ja kollegani Anu K. Nousiainen vastasimme metodologisesta puolesta. Tästä päästäänkin kiinni mutamaan muuhun syyhyn, jonka takia kirjoittelu on jäänyt vähemmälle. Olen täydentänyt opintojani Service Innovation and Design Master’s Degree ohjelmassa Laureassa viimeiset kaksi vuotta. Opinnot ovat loppusuoralla. Olemme yhdessä Anun kanssa tutkineet miten muotoiluajattelua voi hyödyntää tulevaisuuksien tutkimuksessa. Aiheesta löytyy kolme blogi-kirjoitusta SID Laurean blogista:

Service Design meets Futures Thinking

Service Design meets Futures Thinking #

Service Design meets Futures Thinking # 3

Tästä enemmän joku toinen kerta. Olen seurannut mielenkiinnolla keskustelua palvelumuotoilusta. Itse uskon, että tällä hetkellä markkinoinnissa ja laajemminkin liiketoiminnassa on menossa suunnittelun paradigman muutos. Tästä puhuttiin Alternative Futuresin järjestämässä tilaisuudessa lokakuussa, jossa he esittelivät toimintaansa. Olemme siirtymässä yheissuunnitteluun loppuasiakkaiden kanssa. Ja tämä johtuu suurelta osalta muotoiluajattelun suosion kasvusta sekä sosiaalisesta mediasta. Joillekin tämä ei ole uutta ja yhteissunnittelun periaattein on toimittu jo pitkään etenkin muotoilun parissa, jossa se on lähtökohta. On kuitenkin paljon yrityksiä, joissa loppuasiakkaat ovat olleet mukana yrityksen toiminnassa joko asiakassegmentteinä powerpointeilla (joka on mielestäni jo tosi hyin) tai vasta ihan loppumetreillä kuluttajina.

Muotoiluajattelussa asiakakaat otetaan mukaan alusta saakka ja prosessi on käyttäjälähtöinen. Asiakkaiden kanssa voidaan esimerkiksi yhdessä työstää unelmien palvelua tai asiakkaita pyydetään havainnoimaan tai pitämään päiväkirjaa vaikka omasta hyvinvoinnistaan, jos yritys toimisi hyvinvoinnin toimialalla. Minä löydän muotoiluajattelusta paljon hyvää. Sitä voi hyödyntää erinomaisesti myös tulevaisuuksientutkimuksessa ja trendien työstämisessä. Sen vahvuudet ovat muun muassa yksinkertaistamisessa, konkretisoimisessa sekä ihmisten tarpeiden huomioimisessa. Tulevaisuustyö jää usein raporteiksi. Muotoiluajattelulla tietoa voi viedä askeleen pidemmälle ja esimerkiksi prototypoida palvelu-ideat.

Huomioni on kiinnittynyt viime aikoina myös keskusteluun strategiasta. Mikko Kosonen ja Yves Doz kirjoittivat jo vuonna 2008 loistavan kirjan Nopea strategia, joka siis kertoo strategisesta ketteryydestä. Nopeasti muuttuvassa maailmassa ei ole varaa olla haastamatta strategiaansa jatkuvasti. Yrityksiltä vaaditaan tänä päivänä herkkyyttä havaita muutoksia sekä ketteryyttä reagoida muutoksiin. John P. Ketter (muun muassa tunnetun Leading Change -kirjan kirjoittaja) kirjoitti strategisesta ketteryydestä tässä kuussa loistavan blogin HBR:n sivuilla. Hän kirjoittaa, että vanhat hierarkkiset mallit ja raskaat organisaatioprosessit eivät ole tätä päivää. Hän kehottaa yrityksiä arvioimaan strategiaansa ainakin kerran kahdessa vuodessa. Muussa tapauksessa asettaa itsensä riskiin. Mikä on strategian tulevaisuus? Tätä pohdin. Tarvitseeko kaikkea strategisoida? Mitä mieltä te olette?

Ennusteita

On taas se aika vuodesta, kun julkaistaan ennusteita seuraavalle/seuraaville vuosille. World Future Society julkaisi äskettäin otteen ennusteistaan sivuillaan.

Ennusteeseen pääset tästä. Lista on kiinnostava ja inspiroiva. Sinne ovat päässeet esimerkiksi:

  • Opiskelun ja oppimisympäristön tulevaisuus verkostoineen ja pelillisine elementteineen: pelimäisyys ja sosiaalisuus edistävät oppimista
  • Nanoteknologia & terveys: nanoteknologian avulla voidaan tulevaisuudessa esimerkiksi palauttaa sokealle näkökyky
  • Rakennusteknologia: tulevaisuudessa rakennukset pystyvät reagoimaan sään vaihteluita
  • Identiteetin murros – identiteetti niin kuin me sen olemme tottuneet ymmärtämään on tullut tiensä päähän. Tulevaisuudessa ihmiset luovat useita virtuaalisia identiteettejä
  • Jätesodat ovat mahdollisia tulveaisuudessa, jos ei keksitä uusia keinoja jätteen käsittelemiselle ja hyödyntämiselle
  • Ajan käsitys – työ- ja vapaa-ajan jako hämärtyy entisestään
  • Yhteisomistus, etenkin autojen tulee yleistymään
  • Pyörien käyttö räjähtä – pyöräilyturismi kasvaa. Fast Co.Existin sivuilla julkaistiin äskettäin mielenkiintoinen artikkeli aiheesta.
  • Keinoäly – tulevaisuudessa hakukoneet tietävät jo ennalta mitä kaipaat ja tarjoavat ratkaisuja
  • Ateismin nousu
  • Yllättävät strategiset liitot, esimerkiksi Saksan ja Venäjän välillä
  • Super-automaatio

Villeinä kortteina esitetään esimerkiksi:

  • Keinoäly korvaa ihmiset palveluissa
  • Ilmasto jäähty, uusi mini-jääkausi alkaa

Suosittelen vierailua sivustolla. Se sisältää paljon todella mielenkiintoisia tulevaisuuden kuvia. Näen, että osa ennusteista on hyvinkin mahdollisia toteutumaan.