Kirjoitin elokuussa puhtaan ruoan kasvavasta kysynnästä. Siteerasin muun muassa Mats-Eric Nilssonia, joka on kirjoittanut elintarviketeollisuuden varjopuolista, kuten lisäaineiden turhasta käytöstä kirjassaan Petos lautasella.
Tänään saimme lukea Helsingin Sanomista suomalaisprofessorin tutkimuksista, joissa on ilmennyt, että vauvojen soseissa ja tavallisessa jogurtissa on runsaasti asetaldehydiä, jopa moninkymmenkertaisia pitoisuuksia. Artikkelissa kerrotaan, että asetaldehydi ei pienissä määrin ole vaarallista ja sitä on useissa elintarvikkeissa. Omenoihin, päärynöihin ja marjoihin sitä syntyy luonnostaan. Ainetta käytetään myös aromina ja säilöntäaineena.
Mielenkiintoista on se, että WHO:n alainen kansainvälinen syöväntutkimuslaitos kertoi syksyllä, että asetaldehydi on alkoholin yhteydessä nautittuna syöpää aiheuttava aine. Se nousi tupakan ja asbestin rinnalle ylimpään riskiluokkaan.
Eiköhän tämä uutinen omalta osaltaan kiihdytä puhtaiden elintarvikkeiden kysyntää.
Aamulehti uutisoi tammikuussa, että vähärasvaisten maitotuotteiden kysyntä on laskenut. Tämä johtunee osittain niiden sisältämistä lisäaineista. Uutista kommentoineet lukijat puhuvat aitojen, rehellisten makujen puolesta ja kokevat, että ei voi olla kuin hyvä asia, että pystyy laskemaan raaka-aineet yhden käden sormilla.
Kirjoitin syksyllä myös Helsingissä Lasinpalatsissa toimivasta lähi- ja luomuruokaa myyvästä Eat&Joy:n Maatilatorista. Muita helsinkiläisiä yrityksiä, jotka liputtavat puhtaan ruoan puolesta ovat muun muassa Juuren Puoti ja Sis&Deli-kahvila. Myös televisiossa pyörivä “Olet mitä syöt”-ohjelma on pyrkinyt valistamaan ihmisiä teollisesti valmistetun ruoan negatiivisista vaikutuksista ihmisen elimistölle. Julkkiskokeista muun muassa Hans Välimäki ja Markus Maulavirta puhuvat luomu- ja lähiruoan puolesta.
Myös superfood, jolla tarkoitetaan teollisesti käsittelemätöntä ruokaa, on jatkuvasti kasvattanut suosiotaan.
Foodchannel on ennustanut kuluvalle vuodelle 10 trendiä, joista kaksi povaa puhtaiden raaka-aineiden kysynnän kasvua. Trendissä nimeltään Keeping it real ihmisten ennustetaan tekevän taloudellisen tilanteen vuoksi enenevissä määrin ruokansa itse kotona. Hyvä ruoka valmistuu puhtaista perusraaka-aineista. Food vetting trendi puolestaan ennustaa ruoan alkuperän selvittämisen suosion kasvua. Trendin ajurina toimii “olet mitä syöt”-ajattelu. Ihmiset haluavat varmistaa syövänsä oikeanlaista, turvallista ruokaa. Tästä syystä ruoan jäljitettävyys on tulevaisuudessa avainsana. Jäljitettävyydellä ei tarkoiteta pelkästään raaka-aineiden turvallisuutta, vaan trendissä on myös laajempi eettinen näkökulma. Raaka-aineiden lisäksi tietoa halutaan esimerkiksi ympäristön kuormittamisesta sekä eläinten ja työntekijöiden kohtelusta. Jäljitettävyys voi luoda tuotteelle kilpailuetua kilpalijoihin nähden. Esimerkeiksi Foodchannel mainitsee Brandt Beefin. Myös Lays chipsit, joka on panostanut perunoiden alkuperän informoimiseen. Chipseistä elintarvikkeena voidaan olla montaa mieltä.
Katso, miten Ben&Jerrys kertoo jäätelönvalmistuksestaan ja arvoistaan.
Petos lautasella kirjan lopusta löytyy muuten kattava lista lisäaineista, niiden merkityksestä elintarvikkeissa sekä tietoa, miten niihin suhtaudutaan eri maissa.
Lisätietoa kemikaaleista saa myös Anja Nysténin kirjasta Kemikaalikimara, jossa kerrotaan aineista ja yhdisteistä, joiden kanssa joudumme tekemisiin arkielämässä.
Tulevaisuus-muotoilua– Minna Koskelo 