Perheystävällisyyden trendi: Mitä ja Miksi

Perhemyönteisyys nousee monella rintamalla, myös työkulttuurissa. Miksi näin?

Yhteiskuntamme on tarponut pitkän polun agraarista urbaaniksi. Maanviljelysaikoina perheen käsite sisälsi sen, mitä nykyään kutsutaan laajennetuksi perheeksi. Ystävät ja sukulaiset olivat tarjoamassa apuaan. Tänä päivänä naiset ovat enenevässä määrin työelämässä ja jälkikasvu päivähoidossa, mutta paradoksaalisesti apua on tarjolla aiempaa vähemmän. Isovanhemmat ovat kiireisempiä kuin koskaan ja ydinperhemalli jyrää. Ruuhkavuosissa tarpovat uhkaavat uupua kohtuuttoman työtaakan alle.

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä peräänkuuluttaa yhteisöllistä vanhemmuutta 2010-luvulla:”Kaikkein suurin uhka lasten kasvulle ja kehitykselle on jättää vanhemmat liian yksin ja liian vähälle tuelle”. Moderneilla perheillä on uudenlaisia tarpeita, jotka kohdistuvat niin yhteiskuntaan, työnantajiin kuin palvelun tarjoajiin. Uudenlaisia ajatuksia ja yrityksiä tarvitaan perheystävällisyyden jälleenrakentamiseen.

Suomalaiset haluaisivat keskimäärin 2,44 lasta, mutta keskimääräinen lapsiluku naista kohti on nyt 1,65. Syitä on varmasti monia. Tutkimusten mukaan yksi näistä on rapistuva usko tulevaisuuteen. Toinen syy lienee asenteissa. Työ ja perhe erotetaan edelleen voimakkaasti toisistaan. Nykyisin tiedetään, että tällainen erottelu on käytännössä mahdotonta. Ihminen on kokonaisuus ja kantaa mukanaan monia rooleja. Yrityksiltä tarvitaan perhemyönteisyyttä ja konkreettisia perhemyönteisiä toimintatapoja. Väestön ikääntyessä perhemyönteisyyden tulee ulottua myös mahdollisesti apua tarvitseviin vanhempiin.

Työ on kaiken kaikkiaan muuttunut teollisen paradigman mallista ja tuotantotyöstä tietotyöksi. Tulevaisuudessa kaikki mikä voidaan automatisoida automatisoidaan. Hyvinvointivaltion asiantuntijoita ei motivoida enää pelkästään rahalla. Työntekijäkokemus ja yrityskulttuuri ovat tänä päivänä kilpailuetutekijöitä. Samalla myös johtamisen on muututtava. Teal -ajattelustaan tunnettu Fredric Laloux nostaa Wholenessin – ihmisen kokonaisena olemisen mahdollisuuden yhdeksi menestystekijäksi tämän päivän liiketoiminnassa. Perheystävällisten yritysten työntekijät ovat tutkimusten mukaan sitoutuneempia kuin perinteisemmällä mallilla toimivien yritysten. Perheystävällisyys luo jaettua arvoa. Työntekijät ja heidän perheensä, yritykset ja yhteiskunta – kaikki hyötyvät. Tänä vuonna sekä Dna että Etera ovat olleet otsikoissa perheystävällisten tekojensa vuoksi.

Perhemyönteisyyttä peräänkuulutetaan nyt ympäri maailman kehittyneillä markkinoilla. Facebookin operatiivinen johtaja Sheryl Sandberg on kirjoittanut kirjan Lean in, jossa hän antaa vinkkejä naisille työn ja perhe-elämän menestyksekkäästä yhdistämisestä. Näyttelijä Ashton Kutcher ja Facebookin perustaja Mark Zuckerberg ovat isien esiinmarssin äänitorvia ja puoltavat tasavertaista vanhemmuutta.

Myös Sheryl Sandberg nosti tasavertaisen vanhemmuuden yhdeksi kriittiseksi tekijäksi työ- ja perhe-elämän yhdistämisessä. Suomessa Väestöliitto kehittää perheystävällisen työpaikan sertifikaattia.

Elämänkaari-ajattelu itsessään on jo muuttunut. Opiskelut kestävät pidempään, lapsia saadaan keskimäärin vanhempana, naiset ovat enenevässä määrin työelämässä ja eläkkeelle ei jäädä välttämättä koskaan. Lapset saatuaan kaupungeissa asuvat yli 30-vuotiaat ruuhkavuosiaan elävät perheet eivät halua jäädä kodin seinien sisäpuolelle, vaan haluavat nauttia kaupunkikulttuurista. Tämä vaatii kaupungeilta ja palveluilta perheystävällistä muotoilua.

Riikassa on Kids Taxi, jonka takseissa on lapsiperheitä palvelevat varusteet. Englannissa Starbucks -ketju on ottanut perheet erityiseksi kohderyhmäkseen ja on opettanut baristansa lämmittämään perheen pienimpien maidon oikean lämpöiseksi. Ikean Småland ja perheystävällinen ravintola ovat avaintekijöitä siihen, miksi Ikea on lapsiperheiden suosiossa. Tämä näkyy yrityksen viivan alla.

Kysyttäessä ihmisiltä elämän tärkeitä asioita, perhe nousee lähes poikkeuksetta tärkeimmäksi. Läheiset, sosiaaliset suhteet ovat Harvardissa tehdyn tutkimuksen mukaan tärkein määrittävä tekijä pitkäkestoiselle onnellisuudelle.

Perhevapaauudistuksessa hallituksen tavoitteena on lisätä tasa-arvoa työelämässä ja vanhemmuudessa sekä joustavoittaa paluuta perhevapailta työelämään.

Muutos on mahdollisuus. Lapsissa on tulevaisuus. Perhe on paras syy.

Yksilöllisyys

Yhä useampia tuotteita on mahdollisuus personoida vastaamaan omia mieltymyksiä. Esimerkiksi Niken sivuilla on mahdollista personoida urheilujalkineita, Postin sivuilla voi suunnitella itse postimerkkejä ja Kalevala Korun sivuilla sormuksia. Kyse on yksilöllisyyttä korostavasta trendistä, joka saa jatkuvasti uusia muotoja ja tunnetaan muun muassa nimillä yksilöllisyys, personointi, tuunaus ja kustomointi.

Markkinoilla kuluttajan yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta on tulossa enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Ihmisten halu korostaa persoonallisuuttaan ei sinänsä ole mitään uutta, ovathan ihmiset kautta aikojen halunneet erottua kanssaihmisistään esimerkiksi koruilla ja vaatetuksella. Tuotteiden personoiminen mahdollistaa myös itse tekemisen ja luovuuden käytön. Tästä saadaan kiittää nykyteknologiaa, joka tarjoaa kustannustehokkaita mahdollisuuksia tuotteiden personoinnille. Tämä ei olisi ollut muutamia vuosia sitten mahdollista. Yrityksille yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on myös hyvä keino sitouttaa asiakkaita.

Uusia liikeideoita esittelevä sivusto Springwise esitteli syyskuussa beta-vaiheessa olevan Storysomething.comin personoidut e-tarinat. Storysomething.com tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden ostaa sähköisiä tarinoita, joihin saa itse vaikuttaa. Palvelu on suunnattu 3-8-vuotiaiden lasten vanhemmille. Vanhemmat pystyvät valitsemaan sivustolta esimerkiksi tarinan teeman sekä  minkälaisia hahmoja he tarinaan haluavat. Lisäksi vanhempia pyydetään syöttämään lapsensa nimi ja ikä, jotta lapsi voidaan kirjoittaa mukaan tarinaan. Storysomething.comilla on tällä hetkellä 50 kirjoittajaa. Valmiit tarinat voi lukea verkossa tai ne voi vastaanottaa sähköpostiin, puhelimeen tai Kindleen. Uuden tarinan saa halutessaan vaikka joka päivä.

Tutustu myös sivustoon nimeltä flattenme.com, jonka kautta voi tilata personoituja satukirjoja. Hyvä idea joululahjaksi.

Ekologiseen muotiin keskittynyt Punavuoressa sijaitseva liike The Green Dress tuunaa asiakkaidensa vanhoja vaatteita ja asusteita uuteen uskoon. Lopputuloksena on takuulla uniikki tuote.

Myös viimeisin Image lehti esitteli tuunauksen uusia tuulia. Marijn van der Pollin Do hit- tuolin voi muokata haluamanlaisekseen tuotteen mukana tulevalla vasaralla. Nippanapalta saa tilattua mieleisensä repun. Valita saa värin, remmin ja mahdollisen nahan kuvioinnin.

Superyksilöllisyys

Tiede 10/2009 esitteli Tekesin ja Suomen Rakennusinsinööriliiton ”Onnellinen työ- ja asuintila 2040” –kilpailun voittaneen työn Onnistamon, jonka oli suunnitellut Oulun yliopiston kahdeksan opiskelijaa. Opiskelijat kuvasivat Onnistamoa yksillölliseksi monioksi yhteisöllisessä metamateriaalitalossa. Teknologia mahdollistaa tulevaisuudessa superyksilöllisyyden, jolloin sisustusta voi vaihtaa halutessaan vaikka päivittäin. Tilaakaan ei tarvitse niin paljon, koska huoneita voi metamateriaalin avulla vaihtaa lennossa vastaamaan käyttötarkoitusta: yksiöstä tulee monio. Lisäksi tila on älykäs ja se huomioi asukkaiden yksilölliset tarpeet. Ennakoiva käyttöliittymä seuraa muun muassa asukkaiden sydämen sykettä ja hikoilua ja pyrkii näin huomioimaan asukkaiden tarpeita. Tutustu Onnistamoon tästä.

Mika Mannermaa kirjoittaa kirjassaan Jokuveli –Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa geenipasseista, jotka sisältäisivät tiedon ihmisen kaikista geneettisistä ominaisuuksista. Suomeenkin on kaavailtu geenitietokeskusta, jonne koottaisiin jokaisen suomalaisen yksilölliset geneettiset tiedot. Jos tällainen geenitietokeskus olisi olemassa, se mahdollistaisi lääketieteellisesti osuvat diagnoosit sekä räätälöidyt yksilölliset hoidot. Huolenaiheeksi Mannermaa kuitekin mainitsee geenitietojen käytön yksilön oikeuksia rikkovalla tavalla, jos esimerkiksi työnantaja työnhakutilanteessa tai vakuutusyhtiö vakuutuspäätöstä tehdessään turvautuisi geenitietoihin.

Kieltämättä olisi mukava asustaa älykodissa, joka huomioisi mielialani ja toimisi sen mukaan. Miten pitkälle yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa mennään riippunee pitkälti siitä, kuinka paljon olemme valmiita luovuttamaan tietoa itsestämme. Mika Mannermaa ennustaa, että lähivuosikymmeniä leimaa jatkuva yhteiskunnallis-taloudellinen ja eettinen keskustelu tiedon keräämisen ja käyttämisen ehdoista ja luonteesta.