trendit

Perheystävällisyyden trendi: Mitä ja Miksi

architecture-2602324_1920

Perhemyönteisyys nousee monella rintamalla, myös työkulttuurissa. Miksi näin?

Yhteiskuntamme on tarponut pitkän polun agraarista urbaaniksi. Maanviljelysaikoina perheen käsite sisälsi sen, mitä nykyään kutsutaan laajennetuksi perheeksi. Ystävät ja sukulaiset olivat tarjoamassa apuaan. Tänä päivänä naiset ovat enenevässä määrin työelämässä ja jälkikasvu päivähoidossa, mutta paradoksaalisesti apua on tarjolla aiempaa vähemmän. Isovanhemmat ovat kiireisempiä kuin koskaan ja ydinperhemalli jyrää. Ruuhkavuosissa tarpovat uhkaavat uupua kohtuuttoman työtaakan alle.

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä peräänkuuluttaa yhteisöllistä vanhemmuutta 2010-luvulla:”Kaikkein suurin uhka lasten kasvulle ja kehitykselle on jättää vanhemmat liian yksin ja liian vähälle tuelle”. Moderneilla perheillä on uudenlaisia tarpeita, jotka kohdistuvat niin yhteiskuntaan, työnantajiin kuin palvelun tarjoajiin. Uudenlaisia ajatuksia ja yrityksiä tarvitaan perheystävällisyyden jälleenrakentamiseen.

Suomalaiset haluaisivat keskimäärin 2,44 lasta, mutta keskimääräinen lapsiluku naista kohti on nyt 1,65. Syitä on varmasti monia. Tutkimusten mukaan yksi näistä on rapistuva usko tulevaisuuteen. Toinen syy lienee asenteissa. Työ ja perhe erotetaan edelleen voimakkaasti toisistaan. Nykyisin tiedetään, että tällainen erottelu on käytännössä mahdotonta. Ihminen on kokonaisuus ja kantaa mukanaan monia rooleja. Yrityksiltä tarvitaan perhemyönteisyyttä ja konkreettisia perhemyönteisiä toimintatapoja. Väestön ikääntyessä perhemyönteisyyden tulee ulottua myös mahdollisesti apua tarvitseviin vanhempiin.

Työ on kaiken kaikkiaan muuttunut teollisen paradigman mallista ja tuotantotyöstä tietotyöksi. Tulevaisuudessa kaikki mikä voidaan automatisoida automatisoidaan. Hyvinvointivaltion asiantuntijoita ei motivoida enää pelkästään rahalla. Työntekijäkokemus ja yrityskulttuuri ovat tänä päivänä kilpailuetutekijöitä. Samalla myös johtamisen on muututtava. Teal -ajattelustaan tunnettu Fredric Laloux nostaa Wholenessin – ihmisen kokonaisena olemisen mahdollisuuden yhdeksi menestystekijäksi tämän päivän liiketoiminnassa. Perheystävällisten yritysten työntekijät ovat tutkimusten mukaan sitoutuneempia kuin perinteisemmällä mallilla toimivien yritysten. Perheystävällisyys luo jaettua arvoa. Työntekijät ja heidän perheensä, yritykset ja yhteiskunta – kaikki hyötyvät. Tänä vuonna sekä Dna että Etera ovat olleet otsikoissa perheystävällisten tekojensa vuoksi.

Perhemyönteisyyttä peräänkuulutetaan nyt ympäri maailman kehittyneillä markkinoilla. Facebookin operatiivinen johtaja Sheryl Sandberg on kirjoittanut kirjan Lean in, jossa hän antaa vinkkejä naisille työn ja perhe-elämän menestyksekkäästä yhdistämisestä. Näyttelijä Ashton Kutcher ja Facebookin perustaja Mark Zuckerberg ovat isien esiinmarssin äänitorvia ja puoltavat tasavertaista vanhemmuutta.

Myös Sheryl Sandberg nosti tasavertaisen vanhemmuuden yhdeksi kriittiseksi tekijäksi työ- ja perhe-elämän yhdistämisessä. Suomessa Väestöliitto kehittää perheystävällisen työpaikan sertifikaattia.

Elämänkaari-ajattelu itsessään on jo muuttunut. Opiskelut kestävät pidempään, lapsia saadaan keskimäärin vanhempana, naiset ovat enenevässä määrin työelämässä ja eläkkeelle ei jäädä välttämättä koskaan. Lapset saatuaan kaupungeissa asuvat yli 30-vuotiaat ruuhkavuosiaan elävät perheet eivät halua jäädä kodin seinien sisäpuolelle, vaan haluavat nauttia kaupunkikulttuurista. Tämä vaatii kaupungeilta ja palveluilta perheystävällistä muotoilua.

Riikassa on Kids Taxi, jonka takseissa on lapsiperheitä palvelevat varusteet. Englannissa Starbucks -ketju on ottanut perheet erityiseksi kohderyhmäkseen ja on opettanut baristansa lämmittämään perheen pienimpien maidon oikean lämpöiseksi. Ikean Småland ja perheystävällinen ravintola ovat avaintekijöitä siihen, miksi Ikea on lapsiperheiden suosiossa. Tämä näkyy yrityksen viivan alla.

Kysyttäessä ihmisiltä elämän tärkeitä asioita, perhe nousee lähes poikkeuksetta tärkeimmäksi. Läheiset, sosiaaliset suhteet ovat Harvardissa tehdyn tutkimuksen mukaan tärkein määrittävä tekijä pitkäkestoiselle onnellisuudelle.

Perhevapaauudistuksessa hallituksen tavoitteena on lisätä tasa-arvoa työelämässä ja vanhemmuudessa sekä joustavoittaa paluuta perhevapailta työelämään.

Muutos on mahdollisuus. Lapsissa on tulevaisuus. Perhe on paras syy.

Advertisements

Emotionaaliset markkinat ja tunteiden merkitys – Miksi?


Tunteet, inhimillisyys, empatia, myötätunto – sanoja, jotka vilisevät ainakin omassa uutisvirrassani tätä nykyä. Mistä tässä oikein on kyse? Mitä tekemistä näillä on liiketoiminnan kanssa? Pyrin omalta osaltani yhdistämään joitain palapelin paloja tässä kirjoituksessa.

Tunneälystä  kirjoitetaan kirjoja ja sen avulla luvataan saavutettavan kilpailuetua. Mika Aaltonen ja Rolf Jensen ennakoivat kirjassaan Mr and Mrs Future (2012)  emotionaalisten markkinoiden nousua. Suomessa myötätunnon voiman tutkijat saivat miljoonarahoituksen Tekesiltä. Tunteet ovat kuuma peruna. Tunteiden tiedetään ohjaavan päätöksentekoa, joten ne kiinnostavat liiketoiminnan kehittäjiä ja markkinointi-ihmisiä. Järjellä on paikkansa, se perustelee päätöksiä jälkikäteen. Pikainen peilaus omaan elämään ja voin nyökytellä.

Tiede -lehden viimeisimmässä numerossa kirjoitettiin tuoreesta Pnas -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jossa kerrottiin, että tunteet leviävät kuin väärä raha kaveriverkostossa. Tämä pätee niin ihmisten väliseen kuin tekniikan välittämään vuorovaikutukseen. Tiedättehän, miten jo yhden pahanilmanlinnun tulo tilaan saastuttaa ilmapiirin hetkessä. Väärinymmärrykset digitaalisessa vuorovaikutuksessa ovat vieläkin herkemmässä. Tähän onkin nyt tarjolla ratkaisuja: Tonecheck analysoi tunnesävyt sähköposteissa ja  SentiStrength on digitaalisen sisällön tunnepuntari.

Harvard Business Reviewssa  oli 28.4.2015 kirjoitus:  How Emotional Intelligence Became a Key Leadership Skill. Artikkelissa kerrotaan, että parhaita johtajia yhdistää poikkeuksellisen korkea tunneäly. Tunneäly määritetään artikkelissa näin: “emotional intelligence is the ability to accurately perceive your own and others’ emotions; to understand the signals that emotions send about relationships; and to manage your own and others’ emotions. It doesn’t necessarily include the qualities (like optimism, initiative, and self-confidence) that some popular definitions ascribe to it.”

Daniel Goleman on listannut 5 tunneälyn avaintekijää. (Voit lukea täältä lisää.) Nämä ovat tietoisuus itsestä, itsesäätely, intohimo työtään kohtaan (motivaatio), empatia toisia kohtaan sekä sosiaaliset taidot kuten verkostojen rakentaminen. Tunneälyllä ja tunneilmaston johtamisella voidaan siis saada parempaa tulosta. Emotiontracker on  johdon ja työntekijöiden työkalu, jonka avulla yksilöt pystyvät seuraamaan omaa tunneilmastoa. Useat tutkimukset kertovat, että positiivinen tunneilmasto johtaa parempaan tulokseen. Ja tarttuvathan tunteet myös palvelutilanteessa työntekijöiltä asiakkaisiin ja toisin päin. Näyttäisikin siltä, että valmentajat työllistävät itseään tätä nykyä enenevissä määrin omien tunteiden tunnistamisessa ja hallinnassa.

Palvelumuotoilijoiden tehtävänä on muun muassa tehdä palvelukokemuksesta sujuva keskittymällä asiakkaille erityisesti merkityksellisiin hetkiin sekä selkiyttää asiakkaan roolia ja täten aikaansaamaan positiivisia kokemuksia ja siis tunteita. Puhutaan tunnejäljistä. Muistamme ne asiat, jotka ovat herättäneet meissä vahvoja tunteita. Tunteiden merkitystä liiketoiminnalle ei voi kiistää. Meillä on tapana jakaa kokemuksia, huonoja herkemmin kuin hyviä.

Entä miten tunteet liittyvät systeemiajatteluun? Tieteelliset tutkimukset tietävät kertoa, että positiiviset tunteet tekevät monella tasolla hyvää niin yksilölle, yrityksille kuin yhteiskunnallekin, myötätunnosta puhumattakaan. Emotion Academyn sivuilla sanotaan, että organisaation tunneilmasto vaikuttaa esimerkiksi asiakaskohtaamisissa, suorituskyvyssä ja sosiaalisessa yhteistyössä.  Vaikutukset ulottuvat siis laajalti. Välinpitämättömydellä on tuhoisat ja kauaskantoiset seuraukset. Systeemiajattelija Kathia C. Laszlo kirjoittaa systeemisestä herkkyydestä ja että meidän tulisi myös systeemiajattelussa keskittyä enemmän systeemien tunteisiin. Peter Senge, arvostettu systeemiajattelun konkari sanoi Otaniemessä marraskuussa: “Everything will start with an emotional blow. We are loving systems intelligent species. We just have to rediscover our love for the natural word.”

Kathia kysyi lukijoiltaan: “What kind of economic system, educational system, health care system, food production system, or political system works in accordance to life-sustaining principles?  Suomennettuna: Mikä talouden, koulutuksen, terveydenhuollon, ruoan tuotannon tai poliittinen systeemi kunnioittaa kestävää kehitystä? Ja vastasi: Ne, jotka meidän tulee muotoilla. Olen samaa mieltä.

Kirjoitin muutama vuosi sitten jaetun arvon mallista. Tämä on suoraa jatkumoa sille: “Jaetun arvon mallissa osakkeenomistajien lisäksi ympäröivä yhteiskunta hyötyy sekä välillisesti että välittömästi yrityksen menestyksestä. Yritysten tulisi aktiivisesti investoida yhteiskuntaan, ei vain pyrkiä hyötymään sen tarjoamista resursseista.” Inhimillisyyden puolesta puhuu myös Nobelin palkinnon taloustieteissä saanut Daniel Kahneman: “Economics is the study of human economic behaviour. We have placed too much emphasis on the economic and not enough to the human.” (lainaus kirjasta ‘Drive: The Surprising Truth About What Motivates Us’, Daniel Pink)

Meidän tulisi myötätunnon  ja kestävän kehityksen nimissä pohtia minkälaista jaettua arvoa ja minkälaisia tunteita voisimme luoda ympäröivälle yhteiskunnalle siten, että kaikki osapuolet voittavat?  Emotionaalisilla markkinoilla ja empatian aikakaudella palvelumuotoilusta löytyy apua, sillä ihmisen kokemuksen merkityksen ja arvon muodostuksen ymmärtäminen, mahdollistaminen ja yhteiskehittäminen ovat palvelumuotoilun lähtökohtia. Tulevaisuudessa suurinta voittoa tekevät yritykset, jotka ovat ymmärtäneet sijoittaa ihmisen keskiöön.

4 paradigmaa, jotka muokkaavat tulevaisuutta

Osallistuin huhtikuun alussa tulevaisuutta luotaavan Radicals Futures –verkoston varsin mielenkiintoiseen seminaariin, jossa kansainvälisenä vieraana puhui futurologi Johan Peter Paludan. Paludan johtaa Kööpenhaminassa sijaitsevaa tulevaisuudentutkimuksen Instituuttia, The Copenhagen Institute for Futures Studies (CIFS). Paludan puhui aiheesta tulevaisuutta muovaavat paradigmat ja niiden vaikutukset yritysten toimintaan. Hän esitteli neljä logiikkaa, joiden mukaan toimimme tulevaisuudessa. Jokainen logiikoista toteutuu jo tällä hetkellä. Ne toteutuvat limittäin ja eri tavoin eri kulttuureissa ja eri yksilöiden kesken. Hän ei ottanut kantaa, missä suhteessa mikäkin logiikka toteutuu.

Neljä logiikkaa

Tulevaisuuden neljä logiikkaa ovat Paludanin mukaan Industrial society logic, Dream society logic, Knowledge society logic ja Creative man and Anarconomy logic.

Industrial society -logiikassa kyse on teollistumisen jatkumisesta ja ajatuksen leviämisestä myös palveluihin. Massatuotanto, automaatio ja ulkoistaminen ovat keskeisiä.

Dream society -logiikassa tunne ohjaa. Kulutus on ylenpalttista, ja kuluttamisella haetaan elämyksiä. Kulutuksessa painottuvat kokemus, estetiikka, identiteetti, impulssi ja tunteet. Käytännöllisyys ja ratio eivät kiinnosta. Merkityksellisyys, joka on itsessään suuri trendi, korostuu Dream society -logiikassa.

Creative man and Anarconomy -logiikassa luovuus ja  teknologia mahdollistavat itse tekemisen kenelle tahansa. Vuorovaikutus korostuu.

anarchism + economy = Anarconomy. Anarconomyssa kuluttajat ottavat vallan. Avainasioita ovat avoimuus, ilmaisuus, jakaminen ja verkostoituminen.

Knowledge society  -logiikassa todellinen asiantuntijuus kohoaa arvoon arvaamattomaan. Kun anarconomyssa kuka tahansa voi tehdä lähestulkoon mitä tahansa, knowledge society -logiikassa korostuu koulutus ja syvä asiantuntemus.

Creative man and Anarconomy Logic

Näistä neljästä logiikasta Creative man ja Anarconomy olivat allekirjoittaneelle jokseenkin uusia käsitteitä, syvennytäämpä siis hieman niihin. Asiat, jotka ajavat tätä logiikkaa ovat ajassamme olevia ilmiöitä, muun muassa internetin kautta helpottunut verkostoituminen ja asioiden jakaminen. Paludan on kuitenkin onnistunut löytämään syy- ja seuraussuhteita ja kuvailee inspiroivalla tavalla, miten Creative man luo Anarconomya.

Luovuus ja innovointi ovat keskeisiä Creative man-logiikassa, joka suomennettakoon nyt luovan ihmisen logiikkana. Luovuudesta on kirjoitettu viime vuosina paljon. Ihmiset eivät sinänsä ole luultavastikkaan entistä luovempia. Kyse on enemmän siitä, että ihmiset eivät niinkään enää työskentele perustuotannossa, vaan tehtävissä, joissa luovuus korostuu. Teknologia mahdollistaa myös asioiden levittämisen aiempaa helpommin. Puhumattakaan siitä, että teknologia tarjoaa alustoja, joiden päälle rakentaa.

Luova ihminen haluaa sekä työssään että kulutuksessaan uusia, innovatiivisia ja luovia ratkaisuja. Massatuotannon sijaan haetaan räätälöityjä tuotteita ja palveluita. Luova ihminen on aktiivisesti mukana luomassa tuotteita ja palveluita itselleen sopiviksi. Niin kutsutut megabrändit eivät kiinnosta. Luova ihminen kokee, että voi vaikuttaa, ja hän myös haluaa vaikuttaa. Ideat ovat valuuttaa. DIY (Do It Yourself) on saanut seurakseen CIY:n = Create It Yourself. Teknologia on antanut uusia mahdollisuuksia innovoinnille ja luovuudelle.

Maslown tarvehierarkia on kääntynyt päälaelleen ja itsensä toteuttaminen on tärkeintä.

Anarconomyssa luova ihminen on aktiivinen tekijä, joka ei luovuta, kun itselle sopivaa vaihtoehtoa ei löydy. Hän nousee kapinaan. Hän pistää toimeksi ja tarvittaessa luo tarpeitaan vastaavia tuotteita ja palveluita. Tulevaisuuden 3D-tulostimilla saa luotua hetkessä itselleen jos minkälaisia tuotteita. Paludan esitteli muun muassa Espresso kirjakoneen, joka tulostaa minuuteissa halutun kirjan liki äärettömältä kovalevyltään. Kirjakone pitää sisällään vähintään Amazonin verran kirjoja.

Avoin lähdekoodi ja verkostot ovat tärkeitä.Tekijänoikeuksia tärkeämpiä ovat ainutlaatuisten ratkaisujen ja kokemusten luominen. Logiikassa vallitsee © reversed -ajattelu, jossa nimenomaan toivotaan että ihmiset osallistuvat ja kehittävät asioita edelleen.

Ilmaisuus, avoimuus sekä vapaahehtoisvoimin tekeminen  ovat keskeisiä anarconomyssa. Merkityksellisyyden trendi nousee jälleen. Ihmiset haluavat olla mukana muuttamassa asioita, jotka ovat heille tärkeitä.

Hyvä esimerkki anarconomysta on 21.5. ympäri Suomea toteutettava Ravintolapäivä. Ravintolapäivänä kuka tahansa voi perustaa ravintolan, kahvilan tai baarin, piraattiluvin, rakkaudesta ruokakulttuuriin. Löyhästi organisoituneen ryhmän perustajien mukaan Ravintolapäivä on yhden päivän karnevaali ruokakulttuurin puolesta. Hanke protestoi ravintola-alan tiukoiksi koettuja lakipykäliä vastaan.

Anarconomyyn on herätty kautta rantain. The Future Laboratory järjesti viime torstaina 28.4. Tukholmassa”The Transformation Economy” – seminaarin, jossa yhtenä osa-alueena oli Anarconomy.

On tärkeää ymmärtää, että nämä kaikki neljä logiikkaa ovat olemassa ja vaikuttavat toimintaympäristöömme. Arvon luominen, markkinointi, motivointi ja innovointi tapahtuvat eri menetelmin kussakin logiikassa. Esimerkiksi markkinoinnissa Industrial society -logiikassa vaikutetaan datalla, Dream society-logiikassa tunteet ovat keskeisiä, Creative Man ja Anarconomy -logiikassa toimii valmiiden ratkaisujen tarjoamisen sijaan mukaan kutsuminen ja työkalujen antaminen, joka mahdollistaa itse tekemisen, kun taas Knowledge society -logiikassa parhaiten toimii informoiminen.

Voit lukea lisää Anarconomysta täältä.

Viimeisestä blogipostauksesta on vierähtänyt tovi. Blogini jäi tauolle, kun esikoistyttäreni putkahti maailmaan. Kirjoitustauko venähti aiottua pidemmäksi, kun tielleni osui este jos toinenkin. Viimeiset kuukaudet ovat menneet ihmetellessä pientä ihmistaimea. Olen myös saanut tutustua aivan uusiin tuotteisiin ja palveluihin vanhempana. Yksi mieluisimmista Finnkinon Vauvakino 🙂 Nyt olisi kuitenkin tarkoitus jatkaa aina yhtä mielenkiintoisten ilmiöiden parissa.

Kaikki trendit, joista olen aiemmin kirjoittanut ovat edelleen ajankohtaisia. Aloitetaanpa vaikka kollaamalla, mitä kuuluu trendeille, jotka listasin seuraamisen arvoisiksi:

Kieltokulttuuri:

Meillä on makeisvero!

Yhteiskäyttö:

City Car Club on uutisoinut asiakasmäärän myönteisestä kasvusta. Autotoday.fi kertoi syyskuussa 2010 Linea Konsultti Oy:n tutkimuksesta, jossa ennustettiin autojen yhteiskäytön kasvavan voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä.

Springwise esitteli reaaliajassa toimivasta seattlelaisesta autokyytejä jakavasta palvelusta go520:sta.

Paikallisuus ja hyperpaikallisuus:

Paikallisuuden trendi jatkaa nousuaan. Luin taannoin Tekesin raportin The future of service business innovation, jossa yhdeksi palvelualaan merkittävästi vaikuttavaksi trendiksi oltiin listattu globalization with local relevance. Globalisoituneessa maailmassa voi teknologian ansiosta  valita paikallisuutensa, yhden tai useamman.

Trendwatchingin uusimmassa julkaisussa esiteltiin citysumerismi. Citysumerit ovat ylpeitä suurkaupunkilaisuudestaan ja käyttävät mielellään tuotteita, jotka vahvistavat heidän yhteenkuuluvuutta asuinalueeseensa. Kaupunkien omia tuotteita on tarjolla esimerkiksi hajuvesissä. Paikallisuutta tämäkin.

MyKonTiki on keväällä 2011 lanseerattava elämyksellinen yhteisöpalvelu, joka kannustaa meitä jokaista inspiroitumaan lähiympäristöstä löytyvistä erilaisista, uusista tai unohdetuista paikoista ja tapahtumista. Palvelu on tällä hetkellä beta-vaiheessa ja tekee avointa kehitystyötä yhdessä palvelun käyttäjien kanssa. Kuka tahansa voi liittyä mukaan pioneerikäyttäjäksi.

Myrkyttömyys:

Myrkyttömyyden saralla on kuhistu paljon. Elintarviketeollisuudessa pommi on jo räjähtänyt. Paljon siteeraamaltani Mats-Eric Nilssonsilta on tullut uusi kirja Aitoa ruokaa, joka sai paljon medianäkyvyyttä Suomessakin syksyllä. Lisäaineettomia tuotteita on lanseerattu yksi jos toinenkin. TV2:lta tuli maanantaina dokumentti Väärennettyä ruokaa. Löytyy Ylen Areenalta.

Tällä hetkellä tikitystä voi kuulla kosmetiikkateollisuuden puolelta. Kemikaalicocktailin ja Uuden Mustan Noora Shingler julkaisee huhtikuussa kirjan Marjoja ja Maskaraa, joka käsittelee kemikaalivapaata elämäntyyliä. Täytyy myöntää, että itsekin on tullut mietittyä viime aikoina kosmetiikkapurkkien ihmeellisiä ainesosia. Miksi deodoranteissa on alumiinia? That can’t be good.

Läpinäkyvyys:

Montakohan epäselvää vaalikampanjan rahoitusta uutisoitiin viime vuonna? Odotan läpinäkyvyyden trendin näkyvän vaalikampanjoissa. Olen ollut myös huomaavinani, että yritykset pyrkivät aiempaa enemmän dialogiin asiakkaiden kanssa.

Tutustu myös Dialogi-Uusi työ on täällä -hankkeeseen Facebookissa, työtaisteluun paremman työelämän puolesta. Dialogi on tutkimushanke, jota organisoi viestintätoimisto Ellun Kanat ja se toteutetaan yhteistyössä Aalto-yliopiston ja yhteistyöyritysten kanssa. Tarkoituksena on avata keskusteluyhteys opiskelijoiden ja yritysten välille.

Itsensä parantelu:

Kuinkakohan moni katsoi viime keskiviikona Maria-show:n, jossa miehen sukupuolielintä paksunnettiin? Genitaalien ulkonäkökirurgia on siis edelleen voimissaan. Tv-kanava Livillä alkaa maaliskuussa kotimainen realitysarja plastiikkakirurgiasta –Kauneusklinikka Tiina Jylhä.

Laajennettu todellisuus:

iPhone. Tarvitseeko enempää sanoa?

Bongasin World Lensin – reaaliaikaisen kääntäjän Trendcentralista.

Brändit kuin ihmiset:

Tutustu söpöön Salsa Designiin ja A-lehtien verkkokulkaisuun Lilyyn, joka kutsuu mukaan julkaisun tekemiseen uudella tavalla.

Lopuksi haluan jakaa muutaman mainion jutun, joihin olen törmännyt 🙂

Elämyksellisyys:

Niki Strbianin Vauvakuvaus

Upea valokuvaaja, joka ottaa valloittavia kuvia muun muassa vastasyntyneistä.

Realismi:

Project Mama

Palaan pian aiheena verkostotalous.

Seuraa näitä trendejä

Olen päivittänyt blogiani harvakseltaan viime aikoina ja piakkoin blogini hiljenee toviksi kokonaan suuren elämänmuutoksen myötä. Mutta vain toviksi: tarkoituksenani on jatkaa bloggaamista jälleen alkusyksystä.  Siltä varalta, että tämä jää viimeiseksi postiksi hetkeen, olen listannut mielestäni mielenkiintoisia trendejä, joita kannattaa tänä vuonna seurata. Järjestys on vallattoman mielivaltainen.

1. KIELTOKULTTUURI

Isoveli valvoo. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi maaliskuussa koulujen kasvisruokapäivän, johon tuli alunperin aloite Vihreiltä. Tupakointia on rajoitettu radikaalisti ympäri maailman kauheine uhkakuvineen. Kansanterveyttä rasittava ylipaino ja siihen liittyvät ratkaisumallit erilaisine makeisveroineen ovat nostaneet päätään poliittisessa keskustelussa. Tuorein Viewpoint-lehti kutsuu aikakauttamme nimellä the Prohibition Era. Tällä tarkoitetaan sitä, että elämäntapavalintoja ei enää nähdä elämänpoliittisina ratkaisuina, vaan puhtaan poliittisina ja eettisinä kysymyksinä. Erityisesti kansanterveyteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia pyritään ratkaisemaan politiikan keinoin. Ratkaisut ovat usein kuitenkin kansalaisia rajoittavia kieltoja. USA:ssa joissakin osalvaltioissa on otettu käyttöön niin sanottu “fat tax” elintarvikkeille, jotka sisältävät runsaasti energiaa. Englannissa on keskusteltu erityisestä verosta hampurilaisille, chipseille ja makeisille jo vuodesta 2004. Australiassa taas on rajoitettu pullotetun veden käyttöä. Bundadoonista tuli tänä vuonna maan  ensimmäinen täysin pullotetusta vedestä vapaa kaupunki.

Aika näyttää, minkälaista liikehdintää ja vastatrendejä kieltokulttuuri aikaansaa. Kukko ei tunnetusti käskien laula ja pakko on huono muusa muutokselle. Hyvänä esimerkkinä ja ehkäpä myös ohjenuorana, voidaan pitää Volkswagenin The fun theory-kampanjaa, jossa ihmiset saatiin käyttämään hissien sijaan portaita, kun portaat oli muutettu suuriksi soiviksi pianonkoskettimiksi.

Business Weekin mukaan yhteiset ongelmat kuten ilmastonmuutos saavat ihmiset kerääntymään yhteen ja etsimään ratkaisuja. Esimerkkeinä muun muassa Pop Tech-seminaari, jossa ratkotaan seminaariväen voimin jotain yhteistä ongelmaa ja Viewpointista bongaamani Betavinen Social Exchange, jossa  haastetaan ihmisiä keksimään ratkaisuja kehittyvien maiden ongelmiin hyödyntäen mobiiliteknologiaa. Betavinen takana on Vodafone. Ehkäpä poliittisten päättäjien olisi viisasta pistää jotain näistä esimerkeistä korvan taakse.

Miten PepsiCo reagoi Yhdysvalloissa taisteluun lasten lihavuutta vastaa?

PepsiCo osallistui Yhdysvaltojen presidentin vaimon Michelle Obaman lanseeraamaan lasten lihavuutta vastaan taistelevaan “Let’s Move” -läskikapinaan, kertoi Kauppalehti helmikuussa. Yhdysvalloissa on keskusteltu paljon sokerijuomien vaikutuksesta lihavuuteen. Muina toimenpiteinä terveyden edistämisessä ja liikalihavuuden ehkäisemisessä, PepsiCo on muun muassa lupautunut merkitsemään kalorimäärät juomapulloihinsa ja automaatteihin. PepsiCo:n Frito-Lay myy suosituimmista tuotteistaan 100 kalorin pusseja.

2. VAIHTOTALOUS

Vaihtotaloudesta on pöhisty jo jonkun aikaa. Sen kiihdyttäjänä on ennen kaikkea ilmastonmuutoksen torjuminen: jätteen sekä kierrossa olevien tavaroiden määrän vähentäminen. Ihmiset hukkuvat vanhoihin malleihin ja viime kauden vaatteisiin nopeasyklisessä maailmassa, jossa uusia päivityksiä ja lanseerauksia tehdään yhä kiihtyvään tahtiin.

Suomalaisia esimerkkejä tavaroiden kierrättämiseen ovat Kuinoma sekä Netcycler. Kuinoma esittelee toimintaansa sivuillaan näin: “Kuinomasta löydät laadukkaat tuotteet, joita muut lainaavat sinulle silloin kun eivät niitä itse tarvitse. Sinäkin voit omia tuotteitasi lainaamalla auttaa muita, ehkäistä ilmastonmuutosta ja tienata lisäeuroja.” Netcycler on käytetyn tavaran vaihto- ja lahjoituspalvelu. Netcycler auttaa pääsemään eroon tarpeettomista tavaroista etsimällä niille uuden omistajan.  Netcycler aloitti toimintansa maaliskuun lopussa. Käyttö on toistaiseksi maksutonta. Sivuilla kerrotaan, että tulevaisuudessa tullaan lanseeraamaan maksullisia lisäpalveluita.

Oma lukunsa ovat tietenkin yritykset, jotka valmistavat tuotteita kierrätetyistä materiaaleista.

YTV:n mukaan joka vuosi keskivertosuomalainen kuluttaa noin 40 tonnia kiinteitä luonnonvaroja ja synnyttää yhdyskuntajätettä noin 500 kg. Meillä on tavaraa ylin kyllin. Britannian pienvarastointiyritysten liikevaihto oli 386 miljoonaa euroa vuonna 2005 ja se kasvaa vuosittain noin 40 %. Britit tuhlaavat vuosittain yli 11 miljardia euroa tavaroihin, joita käytetään vain harvoin tai ei ollenkaan, valotti Riittää jo-kirjan kirjoittaja John Naish oman maansa tilannetta. Miksi vuokrata varastotilaa rojuille, jos muut voivat hyötyä niistä?

3. YHTEISKÄYTTÖ

Vaihtotaloudesta voidaankin siirtyä näppärästi yhteiskäytön trendiin. Yhteiskäytön trendiä ajavat samat muutosvoimat kuin vaihtotalouttakin. Viewpointissa on visioitu yhteisten jääkaappien ja pyykinpesukoneiden tulevan pian. Myös kollektiivisten vaatehuoneiden on ennustettu kasvattavan suosiotaan. Taantuma on ajanut ihmisiä yhteen. Kollegani, New Yorkissa omaa trenditoimistoaan Wevolvea pyörittävä Nuppu Gävert kertoili, että New Yorkissa ihmiset kokoontuvat taantuman aikana yhteen ja perustavat erilaisia poikkitieteellisiä yhteisöjä ja jakavat erityisesti työtiloja. Esimerkkeinä yhteisöllisistä työtiloista hän mainitsi Green Spacesin sekä virtuaalisen kollaboraatioympäristön Pbworksin.

Springwise esitteli tällä viikolla SyncFu-nimisen verkkosovelluksen, joka mahdollistaa ihmisten kerääntymisen yhteen hankkiakseen jonkun tuotteen mahdollisimman huokeaan hintaan porukalla.

4. OMAVARAISUUS

Ilmastonmuutoksesta johtuvat luonnonkatastrofit ovat innoittaneet eri alan asiantuntijoita innovoimaan erilaisia asumisen ratkaisuja, joissa omavaraisuus korostuu. Asuntotietokeskuksen sivuilla visioidaan tulevaisuuden kestävien yhdyskuntien olevan erityisesti energiantuotannon osalta mahdollisimman omavaraisia. Sekä sähkö että lämpö tuotetaan paikallisesti. Mielenkiintoinen hanke on esimerkiksi Viewpoint-lehdessä esitelty Oogst, jossa sekä sähkö että ruoka tuotetaan itse.

5. LEIKKISYYS

Leikkisyys on kasvava trendi. Se on vastatrendi liialliselle teknisyydelle. Tätä korostivat myös Markkinointiviestinnän viikoilla puhuneet Mikael Jungner sekä Virta Communityn Kaisa Saarinen. Järkevässä, ongelmien kyllästämässä maailmassa kaivataan leikkisyyttä ja päämäärättömyyttä. Leikkisyyden puolesta puhuu myös esimerkiksi Facebookin erittäin suuren suosion saavuttaneet pelisovellukset. Tarve leikkisyydelle ja ilolle on kasvanut osaltaan myös taantuman vaikutuksesta. Toisaalta leikkisyys voidaan nähdä vastareaktiona tehokkuusyhteiskunnalle ominaiselle kaiken rationalisoinnille ja tehostamiselle, jonka seuraukset ovat osittain kontraproduktiivisia. Ylenpalttisen stressin kuormittaman ihmisen työtehokkuus on huono, eikä luovuus kuki.

6. HYPERPAIKALLISUUS

Jälleen yksi trendi, joka on noussut ja muuttanut muotoaan taantuman aikana. Ennen taantumaa puhuttiin paljon paikallisuuden trendistä, jossa painotettiin ihmisen tarvetta kuulua globaalissa maailmassa johonkin. Kun ympärillä oleva maailma verkon myötä laajeni, kasvoi kiinnostus omia juuria kohtaan ja puhuttiin myös kansallisromantiikan trendistä: kansallispukujen ja kanteleiden paluusta. Mikael Junger on puhunut uudesta paikallisuudesta, jossa paikallisuutta on verkon ansiosta helpompi ylläpitää. Uudessa paikallisuudessa voi valita asiat, jotka ovat itselleen läheisiä.

Taantuman aikana ihmisten haluavat tukea lähialueitaan on kasvanut.  Taantuman lisäksi trendiin vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuminen ja ihmisten halu ostaa lähellä tuotettua, niin että tuotteiden kuljetusmatkat jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Jäljitettävyys liittyy oleellisesti hyperpaikallisuuden trendiin ja on tae siitä, että tuote on todella valmistettu lähellä. Viewpoint nimittää trendiä hyperpaikallisuudeksi.

Hyperpaikallisuus on valloittanut etenkin New Yorkin, josta Nuppu Gävert vinkkasi parikin mielenkiintoista esimerkkiä  Foursquaren
sekä Robotvisionin.

7. MYRKYTTÖMYYS

Myrkyttömyys jatkaa kasvavana trendinä. Myrkyttömyydellä tarkoitan puhdasta, lisäaineetonta ruokaa sekä haitallisista kemikaaleista vapaita tuotteita.

Ruoan puolelta olen jo aikaisemmissa posteissani viitannut Mats-Eric Nilsonin kirjaan Petos Lautasella. Viimeisin lukemani aiheeseen liittyvä loistava kirja on nimeltään Oikean ruoan puolesta. Sen on kirjoittanut toimittaja Michael Pollan, tiede- ja ympäristöjournalismin professori Berkleystä. Pollan kritisoi erityisesti sitä, että ajan saatossa tutkijat ja elintarvikkeiden markkinoijat ovat luoneet nutritionismin ideologian eli ravintoaineuskon, joka on saanut meidät uskomaan muun muassa, että 1) tärkeintä ei ole itse ruoka, vaan sen sisältämät ravintoaineet, 2) tarvitsemme ruokavalintoihimme asiantuntija-apua, koska ravintoaineita ei voi nähdä eikä ymmärtää ilman tutkimusta, 3) ravinnon tehtävä on edistää kapea-alaisesti fyysistä, medikalisoitua terveyttä, ei kontribuoida esimerkiksi epäsuorasti elämänlaatuun ja sen kautta saavutettaviin hyötyihin. Nutritionismissa ihminen nähdään mekaanisen kojeen kaltaisena laitteena, ei holistisena kehon ja mielen sisältävänä ihmisenä. Laajemmassa näkökulmassa maukas ruoka voidaan nähdä yksilön arkipäiväisenä keinona ylläpitää arjen mielekkyyttä tai kulttuurin traditiona, joka ylläpitää perheiden koheesiota ja välittää yhteiskunnan sosiaalisia suhteita.

Siellä täällä muuallakin päätään nostavat puhtaiden raaka-aineiden puolestapuhujat. Kevyttuotteiden myynti on jo kääntynyt laskuun ja vanha kunnon voi on tekemässä paluun ruokapöytiin. Viimeisten viikkojen aikana myös uskomuksiamme rasvoista on ravisteltu urakalla, kun uusia tutkimustuloksia on esitelty Ruotsista ja USA:sta. Tunnettujen lääkäreiden rinnalle on nousemassa uusi sukupolvi, joka suosittelee voin käyttöä potilailleen, kertoi Mediuutiset maaliskuussa. Yksi artikkelissa esitetty mielenkiintoinen tutkimustulos haastaa piintyneitä uskomuksiamme voin haitallisuudesta. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan nimittäin tyydyttyneiden rasvojen käyttö ei lisää sydäntautiriskiä ja voi on vain hyvästä, varsinkin miehelle. Pollan kirjoittaa kirjassaan Oikean ruoan puolesta, että koko ravinnon rasvoihin kytkeytynyt paradigma on kaikesta päätellen murenemassa. Uskomus eläinperäisen rasvan haitallisuudesta on ilmeisesti ollut väärälle pohjalle rakentunut tieteellinen harha-askel, joka on hyödyttänyt elintarviketeollisuutta miljardeilla. Tämän suuntaiset tutkimustulokset tulevat ravistelemaan ja haastamaan elintarviketeollisuutta.

Luomutuotteiden myynti on kasvanut jatkuvasti ja Helsingissäkin on avattu peräti kolme tästä trendistä ponnistavaa myymälää/kahvilaa: Sis Deli, Juuren Puoti ja Maatilatori.

Lukuisat myrkkyskandaalit esimerkiksi elintarvikkeissa, leluissa, vaatteissa ja huonekaluissa ovat saaneet ihmiset varovaisiksi ja epäileviksi. Siksi myös tässä trendissä jäljitettävyys on oleellisen tärkeää ja sen uskotaan korostuvan yhä enemmän tulevaisuudessa. Ihmiset haluavat tietää, mistä tuotteet tulevat, miten ja kuka ne on valmistanut. Tähänkin löytyy jo apuja. Good Guideen on listattu yli 65 000 tuotteen tiedot. Good Guiden tarkoituksena on auttaa ihmisiä löytämään tietoa tuotteiden ympäristöystävällisyydestä, vaikutuksista terveydelle sekä ympäröivälle maailmalle.

Myrkyttömyyden kanssa käsi kädessä kulkevat turvallisuus ja puhtaus. Tulevaisuudessa oletankin näkeväni enenevässä määrin tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat näihin tarpeisiin. Kauppalehti kirjoitti tiistaina, että kulutustavaroiden ja elintarvikkeiden valvontaa on tehostanut koko Euroopan unionin yhteinen ilmoituskäytäntö ja tuotteiden takaisinvedot ovat yleistyneet. Seuraamisen arvoinen blogi on jo aikaisemminkin mainitsemani Kemikaalikimara-kirjan kirjoittaneen Anja Nysténin blogi.

8. LÄPINÄKYVYYS

Kuten kirjoitin, läpinäkyvyys ja jäljitettävyys ovat oleellinen osa etenkin myrkyttömyyden, mutta myös hyperpaikallisuuden trendejä. Maailmaa ravistelleen talouskriisin myötä, läpinäkyvyyden trendi on kuitenkin noussut keskeiseksi ja tärkeäksi muutosvoimaksi ja ansaitsee siksi tulla nostetuksi erikseen esille. Käsittelin aihetta marraskuisessa blogipostissani, jossa kirjoitin Åbo Akademin Professori Alf Rehnin näkemyksestä, jonka mukaan maailmaa koettelevassa kriisissä, ei ole varsinaisesti kyse finanssikriisistä, vaan syvemmälle menevästä luottamuskriisistä. Kriisin jälkeen luottamus on rakennettava uudestaan. Luottamusta rakennettaessa läpinäkyvyys on ensiarvoisen tärkeää. Nopean ja kaikille avoimen tiedon välityksen aikakaudella ennen kaikkea huonot, mutta myös hyvät uutiset leviävät nopeasti. Voit tutustua blogikirjoitukseen tästä. Tutkimustoimisto 15/30 julkaisi maaliskuussa Kansallisen Nuorisotutkimuksen, jossa kävi ilmi että nuorten keskuudessa muun muassa politiikkaan kaivataan rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Ensi vuoden vaaleja mielenkiinnolla odotellen.

10. ITSENSÄ PARANTELU

Ikuisen kauneuden ja nuoruuden ihannointi ei ole hävinnyt mihinkään. Päinvastoin, meille on jatkuvasti tarjolla uusia vaihtoehtoja itsemme paranteluun. Ihmiset ovat valmiita kokeilemaan lähes mitä tahansa säilyäkseen terveenä ja kauniina. Viime aikoina botox-juhlat ovat saavuttaneet naisten keskuudessa suosiota, eikä itsensä parantelu kirurgin veitsellä aiheuta pahennusta siinä määrin kuin vielä joitakin vuosia takaperin. Talouselämä kirjoitti viime syksynä terveysyhtiöiden markkinoinnin muutoksesta. Kun vielä 10 vuotta sitten mainostettiin Keltaisilla Sivuilla, tänä päivänä silmien laserleikkauksia ja rintojen kohotusleikkauksia mainostetaan naisten lehdissä ja bussipysäkeillä. Esteettinen kirurgia ja hoidot ovat tulleet suurtenkin lääkärikeskusten valikoimiin. Viime aikoina jopa genitaalien ulkonäkökirurgia on ruvennut kiinnostamaan ihmisiä. Tästä kirjoitti Mediuutiset maaliskuuna lopulla.

Kosmetiikassa jyllää trendi nimeltä Turbo beauty, jossa kuluttaja ostaa tutkittuja ja näkyviä toivottuja muutoksia aiheuttavia tuotteita, kertoi M&M lokakuussa. Artikkelissa Nica Lewis, tutkimuslaitos Mintelin kauneusalan ja hyvinvoinnin tutkimusta johtava konsultti kertoi, että Turbo beautyssä kosmetiikkatuotteiden kehitys perustuu kehittyneeseen tutkimukseen ja kliiniseen testaukseen. Tavoitteena on kehittää tuotteita, jotka osin korvaavat kosmeettisista kirurgiaa. Turbo Beauty lähestyy lääketeollisuutta ja lääketiedettä, toisaalla kosmetiikka lähentyy elintarviketeollisuutta. Kauneusvaikutteiset elintarvikkeet kiinnostavat. Tästä kirjoitin viime syksynä blogissani Terveyttä ja hyvinvointia.

Tulevaisuudessa oman geeniperimän selvittämisen on ennustettu olevan kohtuuhintaista ja mahdollista kenelle tahansa. Kun tietää, mitkä sairaudet omaa terveyttä uhkaavat, voidaan suunnitella esimerkiksi yhä yksilöllisempiä ennaltaehkäiseviä ratkaisuja terveyden ylläpitoa varten.

11. LAAJENNETTU TODELLISUUS

Maailmalla ei taida olla trenditoimistoa tai trendinenää, joka ei mainitsisi laajennettua todellisuutta tärkeiden trendien listalla. Virtuaalimaailmat ja 3D avaavat uusia mahdollisuuksia erityisesti elämyksellisyyden puolella. Tämä ilmiö vahvistuu vuoden 2010 aikana, joten suosittelen seuraamaan uusia ilmiöitä ja kirjoittelua asian ympärillä.

Tähän on hyvä lopettaa, vaikka luetteloa olisi helppo jatkaa vielä vaikka kuinka pitkäksi. Mainitsemisen arvoisia ovat vielä ainakin poikkitieteellisyys, paikkatietosovellukset, BRIC-maiden nousevat keskiluokat(tässä aiheesta mielenkiintoinen Newsweekissä maaliskuussa julkaistu artikkeli), kannettava elämä (mikä onkaan se laite, joka monikäyttöisyydellään nousee ylitse muiden?)  sekä seuranta ja yksityisyyden suoja (Samsung on ennustanut, että kymmenen vuoden sisään jokainen ihminen kantaa Rfid-sirua. Mielenkiintoista nähdä minkälaisia vastatrendejä jatkuva valvonta aikaansaa). Myös trendit, joista olen kirjoittanut aiemmin, ovat täysin ajankohtaisia, seuraa siis myös niiden kehitystä.

Palaan trendien pariin ennemmin tai myöhemmin 😉 Aurinkoista kevättä kaikille.