Olen seurannut onnellisuustutkimusten ja -keskustelujen esiintymistä eri yhteyksissä joitain vuosia. Coca-Cola järjesti vuonna 2010 Expedition 206 -kampanjan, jossa sosiaalisen median avulla valitut kolme onnellisuus-lähettilästä kiersivät vuoden ajan kaikissa 206 maassa, joissa Coca-colaa myydään, raportoimassa ja jakamassa onnellisuutta. Ajatushautomo Demos Helsinki teki muutama vuosi sitten (2010) WWF:n tilauksesta onnellisuuspoliittisen manifestin, jossa pohdittiin ympäristöä kuormittavan talouskasvun tilalle uusia hyinvoinnin mittareita. Manifesti löytyy WWF:n sivuilta. Tammikuun Harvard Business Review (HBR) tiesi myös kertoa taloustieteilijöiden ympäri mailman miettivän uusia mittareita bruttokansantuotteen tilalle. Hyvinvoinnin ja onnellisuuden huomioimisesta mittareissa on käyty keskusteluja. Bhutanissa, jossa vieralilin 2008, mitataan bruttokansantuotteen sijaan kansan onnellisuutta (GNH – Gross national happiness). Bhutan onkin toiminut esimerkkinä uusista mitareista.
Onnellisuus on pinnalla. YK julkaisi toissapäivänä maailman onnellisuus-raportin, jossa on muun muassa laitettu järjestykseen maailman onnellisimmat maat.
Onnellisuutta on tavoiteltu kautta aikojen, mutta tällä hetkellä itsearvoinen onnellisuuden tavoittelu näyttäisi olevan pinnalla. Elämäntarkoitusta ja onnellisuutta luotaavia blogeja ja ohjelmia on myös alkanut näkyä enemmän ja enemmän.
Onnellisuus on esiintynyt tiuhaan muissakin yhteyksissä. Harvard Business Reviewn tammikuun numeron erikoisreportaasin aiheena oli onnellisuus ja kuinka työntekijöiden hyvinvointi lisää tulosta. Lehti kirjoittaa, että onnellisuuden tutkimus on tullut varsinaiseksi kuumaksi perunaksi kahden viimeisen vuosikymmenen aikana.
Tutkimusten ansiosta onnellisuudesta tiedetään tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Harvardissa psykologiasta tohtoriksi väittelevä Matthew Killingsworth tutkii onnellisuutta. Hän on tehnyt mittavan tutkimuksen onnellisuudesta ja selvittänyt muun muassa miten ihmiset kokevat onnellisuutta sekä mikä vaikuttaa onnellisuuteen, kertoi HBR. Tutkimukseen osallistui 15 000 ihmistä 83:sta maasta. Lue lisää tutkimuksesta: trackyourhappiness.org
Viime aikoina on alkanut näkyä merkkejä siitä, että katse on jälleen parinkymmenen turbokapitalistisen vuoden jälkeen kääntymässä kohti työn todellisia tekijöitä.
Lopulta jokainen yritys ja jokainen brändi muodostuu ihmisistä. Mitä paremmin ihmisiä kohdellaan, sitä luovempia, tuottavampia ja tehokkaampia he ovat. Omaan korvaani onnellisuus ja hyvinvointi eivät kuulosta lainkaan hullummilta mittareilta liiketoiminnan johtamisen saralla. Sanotaan, että sitä johdetaan, mitä mitataan.
Tulevaisuus-muotoilua– Minna Koskelo 