Ilkka Halava

Muutosta johdetaan yhdessä

Osallistuin tällä viikolla Hard Talk Festivaaliin Porissa. Hard Talk Festivaalin päätarkoituksena on ruokkia ihmisten ajattelua ja antaa rakennusaineita Suomen uudelle suunnalle. Tapahtumassa puhuivat mm. Timo Harakka, aiheenaan talouden tiet, Etlan Jyrki Ali-Yrkkö, aiheenaan Globalisaatio ja arvon muodostuminen, Digitalisti Ville Tolvanen, aiheenaan Ihmisten internet sekä Ilkka Halava.

Minä sain ilon ja kunnian olla puhumassa arvon muodostumisesta asiakaskokemuksessa ja asiakaskokemuksen  yhteiskehittämisestä palvelumuotoilun menetelmin. Arvon luonnissa on tapahtunut paradigman muutos. Kaikki vaihdanta voidaan nähdä palveluna. Magia tapahtuu vuorovaikutuksessa. Fokus siirtyy yksilön kokemukseen ja tunteisiin sekä arvoverkostoon. Muotoilussa tehdään ihmisten kanssa, ei ihmisille. Kun alusta asti huomioidaan relevantit toimijat, pystytään yhteiskehittämään parempia ja toimivampia ihmisten tarpeet huomioivia kokonaisuuksia. Puhuin sekä asiakkaiden että työntekijöiden roolista kokonaisuudessa. Olen aiemmin kirjoittanut työntekijäkokemuksesta täällä ja asiakaskokemuksen ytimestä, eli tunteista täällä.

Ensimmäisen päivän puheenvuorot käsittelivät arvon muodostusta nyt ja tulevaisuudessa ja toisen päivän esitykset keskittyivät organisaatioiden moderniin tapoihin toimia ja toteuttaa arvon muodostusta. Puheissa korostuivat yhteiskehittäminen, kokeilut, luottamus, avoimuus ja arvostus. Keskiössä oli asiakkaiden ja työntekijöiden motivointi sekä arvon muodostuksen mahdollistavat rakenteet.

Minkälaisia rakennusaineita puheenvuoroissa ehdotettiin? Enemmän yhdessä tekemistä ja asiakaskeskeisyyttä, enemmän ketteryyttä lisäämällä kokeiluja ja rakentamalla kokeiluihin kannustavia kulttuureita, mahdollisuutta itseohjautumiselle ja itsensä johtamiselle purkamalla raskaita hierarkioita, ihmisten vahvuuksien ja intohimojen vahvistamista, luottamuksesta ohjautumista sekä merkityksellistä tekemistä ja visioita. Timo Harakka esitti olennaisen kysymyksen:  Voisiko olla niin, että rakenteissa on vikaa, jos ei pystytä kaupallistamaan ihmisten vahvuuksia ja intohimoja?
Muutosta johdetaan yhdessä, eiköhän ruveta hommiin. Meillä on osaamista ja välineitä.
Linda Saukko-Rauta vastasi tapahtuman esitysten visuaalisesta taltioinnista. Alla minun esitys. Täältä löytyy loput esitykset.

Advertisements

Rytmitalous?

Tällä kertaa vuorossa rytmitaloutta ja vastuullisuutta.

Osallistuin maaliskuun puolella Asiakkuusmarkkinointiliiton Kuluttaja muuttuu sittenkin – Uusinta tietoa kuluttajakäyttäytymisestä -seminaariin. Siellä puhuivat muun muassa Folkin Jaana Haapala sekä tulevaisuudentutkija ja yritysvalmentaja Ilkka Halava.

Halava puhui rytmitaloudesta, jota tutkii tällä hetkellä. Rytmitaloudessa painopiste siirtyy lineaarisesta purskeiseen, asioita tehdään eriaikaisesti ja erilaiset rytmit tunnustetaan. Rytmitaloudessa on sekä hidasta liikehdintää slow life-henkeen että overloadia. Olennaisinta on kuitenkin se, että ihminen, jota Halava kutsui esityksessään valitsijakuluttajaksi valitsee itselleen sopivan rytmin, hidas ja nopea vuorottelevat. Rytmitalouden yksi pääpiirteistä on myös se, että identiteetin kivijalka on jossain muualla kuin työssä.

Erittäin mielenkiintoista. Itse eläisin mielelläni jo täysipainoisesti rytmitaloudessa, mutta valitettavasti se ei ole vallitsevaa, vielä. Freelancerina työajat voi helposti naksauttaa itselleen sopiviksi, mutta yritäppä samaa lähes virastoajoilla edelleen toimivassa yritysmaailmassa. Voisi pomolla mennä kahvit väärään kurkkuun, kun ilmoittaisit klo 14 lähteväsi kotiin päiväunille latamaan akkuja ja jatkavasi töitä jälleen viiden maissa. Viis siitä, että tosiasiassa olisit näin paljon tehokkaampi kuin istuessasi klo 14-17 silmät ristissä tietokoneen äärellä yrittäen saada jotain aikaan. On varmasti ihmisiä, joille klo 8-16 on paras aika työskennellä, mutta sitten on meitä, jotka saavat eniten aikaan, kun ilta pimenee.

Törmäsin Lilyssä juttuun Aikaisin baariin, jossa kirjoittaja kertoo Korjaamon aloittavan nykyisin musiikkikeikat tuntia aikaisemmin kuin ennen. Tämä on selvä signaali rytmitaloudesta.

Halava on kirjoittanut yhdessä akatemiaprofessori Mika Pantzarin kanssa työelämän muutoksesta EVA-raportin “Kuluttajakansalaiset tulevat! – Miksi työn johtaminen muuttuu?”. Tutustu siihen tästä.

Haapala, jonka ajatuksia olen jakanut teille aiemminkin vastuullisuutta käsittelevissä postauksissani puhui vastuullisuuden nykytilasta. Haapalan mukaan vasuullisuus määritellään edelleen liian kapeasti. Haapala itse määrittelee vastuullisuuden paremman huomisen tekemisenä. Avainasioita paremman huomisen tekemisessä ovat avoimuus ja yhdessä tekeminen. Yritysten pitäisi nähdä asiakkaat kollegoina. Suosittelun voima tulee muuttamaan tapaa, jolla brändejä rakennetaan. Brändeistä tulee vastuullisuuden rakennusalustoja. Nousussa on kuluttajan voimaannuttamisen idea.  Vastuullisuus on toivon asia, josta ei tulisi puhua kankeasti virkamieskielellä. Vastuullisuus tulisi tuoda esiin kiinnostavalla ja luovalla tavalla kutsuen asiakkaat mukaan.

Lue myös postaukseni Brändit kuin ihmiset, jossa kerroin vuorovaikutuksen tärkeydestä yrityksen ja asiakkaan välillä sekä muutoksesta, joka vuorovaikutuksen tyylissä on meneillään. Norsunluutornista huutelun ja monologien aikakausi on ohi. Avainsanoja nyt ovat dialogi, nopea reagointi, joustavuus, muuntautumiskyky, ja läpinäkyvyys, inhimillisyyttä unohtamatta.

Olen inspiroitunut sekä rytmitaloudesta että ajatuksesta, että brändit toimivat vastuullisen saralla enenivissä määrin tulevaisuudessa rakennusalustoina paremman huomisen luomisessa. Toivottavasti sinäkin olet.

Katso tästä video, minkälaista asiakkaan ja yrityksen vuorovaikutus voi pahimmillaan olla ja minkälaista se valitettavasti usein on.